#Hallitus on lähtökohtaisesti paha ja haluaa vain kurjuutta lisää kansalle? Olisiko näin? @jyrkiw @MarjaKangasvaar @somevaari
— Martti Kyllönen (@martkyll) 17. kesäkuuta 2015
Tämänsuuntainen keskustelu virisi tänä aamuna Twitterissä. Kuten kaikkina muinakin aamuina kevään eduskuntavaalien jälkeen.
Olisiko kuitenkaan näin?
Vai voisiko näiden leikkausten ja säästöjen taustalla olla jokin muukin syy? Jokaiselle on lienee selvää, että jos Matti Meikäläinen elää yli varojensa, ylivelkaantuu, eikä enää saa edes pikavippiä, niin Austerity-politiikkaahan siitä Matille seuraa. Syy Matin ongelmiin ei tietenkään ole rahojen loppuessa se, että sitten on oikeasti pihdattava, vaan ennen velkahanojen sulkeutumista tapahtunut törsääminen.
Useimmat ovat kuitenkin siinä uskossa, että valtioiden osalta asia olisi jotenkin toisin. Tällainen harha voi syntyä, mikäli kansantalouden käsitteet eivät oikein ole hanskassa. Tällöin sekoitetaan iloisesti mikro- ja makrotalousteoria. Mikrotalous on kuitenkin mikrotaloutta ja makrotalous makrotaloutta riippumatta talousyksikön koosta. Mikrotalous kertoo, kuinka talousyksikkö vuorovaikuttaa muiden talousyksiköiden kanssa. Makrotalous taas kertoo, miten talouden tekijät "virtaavat" kokonaisuudessa.
"Warren Buffet" -valtio synnyttää paljon paremmin hyvinvointia kansalaisilleen kuin "Somalia" -yritys. Pitäisin myös paljon luotettavampana "Warren Buffet" -valtion liikkeelle laskemia velkakirjoja, kuin "Somalia" -yrityksen. Vaikka Warren Buffet kirjailisi paperilapuille numeroita ja lupaisi maksaa niistä vaadittaessa dollareita lapulle kirjatun summan, pitäisin niitä uskottavampana rahana, kuin Soimalian sillinkiä.
Valtion ei ikinä tarvitse maksaa velkaansa!
Taas väärin. Kyllä valtionkin täytyy velkansa maksaa, ja myös korot niistä. Valtio voi toki ottaa uutta velkaa tilalle, jos luottokelpoisuus on kunnossa. Mutta niin voi Matti Meikäläinenkin. Jossain vaiheessa raja kuitenkin tulee vastaan. Joillekin valtioille se tulee ennemmin ja joillekin myöhemmin.
Luulen, että pienenä syrjäisenä maana Suomella tämä raja on "ennemmin". Nyt velkaannumme joka vuosi 8 - 9 Mrd € lisää. Jos tonnin nippu sileitä satasen seteleitä on millimetrin paksuinen nippu, miljoona euroa vastaa metrin korkuista kasaa ja miljardi kilometrin korkuista. Ja on ihan eri asia hypätä pituutta 8 metriä, kuin 8 kilometriä.
Velkaannumme nykyään siis vuosittain Himalajan korkuisen kasan sileitä satasen seteleitä ja velkavuoremme ulottuu jo avaruuden rajalle (määritelmän mukaan 100 km). Pelkkiä korkomenoja maksamme näinä matalan korkotason aikoinakin enemmän, kuin Suomen korkeimman tunturin korkeus on. Kun korkotaso tästä jossain vaiheessa normalisoituu, korkoihin menee enemmän, kuin Alpeilla on korkeutta.
Voisiko siis syynä leikkauksille ja säästöille olla se, että jotain konkreettista on viimeinkin pakko tehdä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti