Onko Ponssen metsäkonesykli huipussaan?

Inderes suositteli tämän aamun aamukatsauksessaan Ponssen vähentämistä ja vahvisti viestiään Twitterissä:

Toki alan lehdet tarttuivat mielenkiintoiseen uutisaiheeseen:

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/inderes+nosti+ponssen+tavoitehintaa+aika+kotiuttaa+voittoja/a1072584

Olen eri mieltä!

Selvittelin itselleni jo ehkä puolitoista vuotta sitten, onko Ponssen menestyksessä kyse vain metsäteollisuuden syklin huipusta vai voiko kasvun takana olla muuta? Päädyin lopputulokseen, että Ponssea vie eteenpäin pitkäkestoinen positiivinen megatrendi ja olen sitä mieltä, että Inderesin tämänpäiväinen arvio syklin huipun saavuttamisesta on virhearvio.

Inderes kirjoittaa:

"

Vaikka pidämme arvostuskertoimia edelleen varsin maltillisina, täytyy kuitenkin muistaa, että Ponssen tuloskunto on tällä hetkellä erinomainen ja voimme olla metsäkonemarkkinan syklin huipulla. Näin ollen emme tässä vaiheessa hyväksy Ponsselle korkeampia arvostuskertoimia, eikä lähivuosien arviomme mukaan vähäiseksi jäävä tuloskasvu tarjoa enää osakkeelle huomattavaa nousuvaraa.

"

Oma näkemykseni siis on, että Ponsse ratsastaa nyt sellaisella megatrendillä, joka tulee jatkumaan vuosia. 

Ensinnäkin: Maailmanlaajuisesti metsien hakkuusta noin puolet tehdään ns. "käsipelillä" metsurien ja moottorisahan toimesta ja vain puolet korjataan koneellisesti. Koneellisen korjuun suosio on kuitenkin selvässä kasvussa. Suomessa metsuri on jo lähes uhanalainen laji, mutta monessa maailmankolkassa metsänkorjuun koneellistuminen on vasta alkutekijöissään.

Toiseksi: Pohjoismainen tavaralajimenetelmä kasvattaa kokoajan suosiota ns. kokorunkomenetelmään verrattuna. Ponssen omien sivujen mukaan Tavaralajimenetelmän osuus on vasta 40% koneellisesta hakkuusta ja määrä kasvaa jatkuvasti.

http://www.ponsse.com/fi/ponsse/toimiala/tavaralajimenetelma

Nämä kaksi megatrendiä ovat Ponssen vahvuus. Ponsse tuottaa koneita juuri koneelliseen tavaralajimenetelmän hakkuuseen. Metsäalan suhdanteet toki aiheuttavat kysyntään vaihtelua, mutta suunta on vahvasti ja trendinomaisesti koilliseen. Tilanne on Ponssella vähän samanlainen, kuin Koneella on ollut koko 2000-luvun: Väkimäärän lisääntyminen ja kaupungistuminen ovat molemmat koko ajan kasvattaneet Koneen myyntiä riippumatta siitä, onko lama vai korkeasuhdanne.

Kolmas tekijä on teknologia. Inderes kirjoittaa:

"

Ponsse on kehittynyt viime vuosina erinomaisesti. Yksi selkeä syy tähän on arviomme mukaan markkinoille tuotu voimakkaasti uudistettu tuotemallisto. Vastaavaa ”kiihdytysvaihdetta” ensi vuonna ei ole luvassa, minkä takia tilausmäärät voivat jäädä kuluvaa vuotta alhaisimmiksi.

"

Tässäkin Inderes on tietääkseni väärässä. Itse koneen teknisen mallin voivat kilpailijat kohtuullisen helposti kopioida ja nykyinen kilpailuetu hupenee muutamassa vuodessa kun kilpailijat saavat kopioidut tuotteensa markkinoille. 

Jos olen oikein ymmärtänyt saamani tiedonmuruset, itseasiassa Ponssen oma juttu ei ole rauta, vaan softa, joka rautaa ohjaa. Ponssella on pisimmälle viety it-järjestelmä koneessaan, joka integroituu suoraan tehtaan tuotannonohjaus- ja logistiikkajärjestelmään. Ponssella saadaan siis aikaan juuri sellaista puutavaraa, jota tuotannossa tarvitaan. Ja lisäksi rekka osaa käydä keräilemässä oikean pinon juuri oikean kannon vierestä. Kokorunkomenetelmässä ei tällaisesta it-järjestelmästä ole hyötyä, mutta tavaralajimenetelmässä tehtaan tuottavuus kasvaa merkittävästi

Vaikka rauta on kopioitavissa, tätä integroitua järjestelmää ei ihan helposti kopioida. Tämä takaa Ponsselle selkeän kilpailuedun pitkäksi aikaa muihin metsäkonevalmistajiin verrattuna. Käsittääkseni Ponsse osti jonkun pienen tämän alan it-toimijan ja Ponssella on vielä vuosiksi ipr:t tämän softan hyödyntämiseksi. 

Näillä perusteilla Ponsse pysyy salkussani vielä pitkään.

Rantasaunan rakennusprojekti, osa 1 - Tie saunalle

Viime kesänä kirjoitin blogin rantasaunan rakennuslupabyrokratiasta. No lupa tuli haettua ja se myös myönnettiin. Toki lupa tuli, kun en yrittänyt mitään erityistä, vaan pyrin noudattamaan tarkasti rakennusjärjestyksen määräyksiä.

Rakennusprojekti alkoi tien teolla uuden saunan paikalle. Uutta tietä piti tehdä noin 100 metriä ja lisäksi vahvistaa mökkisaareen johtavaa siltaa. Tien alta kaatui kymmenkunta haaparunkoa ja mökin alta joitain runkoja lisää.

Tien pohjan raivausta

Rantasaunan paikka

Sillan vanhat tukirakenteet

Ajosillat hankittu

Aluksi selvittelin sillan vahvistamiseksi vuokralle hankittavia ajosiltoja, mutta niiden saatavuus olikin yllättävän huono. Koko Kymenlaaksosta ei sellaisia tuntunut löytyvän vuokralle ja pääkaupunkiseudulta kuljetuskustannukset kasvoivat yllättävän suureksi. Siksi päädyin lopulta ostamaan ajosillat omaksi. Nyt jälkeen päin päätös osoittautui hyväksi. Soran ajoa on ollut pitkin syksyä sen verran paljon, että ajosillat ovat maksaneet itsensä moneen kertaan vuokravaihtoehtoon verrattuna. Nyt sillalle on taattu 10 tonnin akselipaino ja kestävät varmasti minun loppuikäni.

Tien ja saunan alta sain talteen yhteensä noin 30 3,0 - 4,5 metriä pitkiä haapatukkeja. Niistä sahailen ajan kannssa kahden tuuman paksuisia tuppeen sahattuja lankkuja, joista saa sitten hyviä terasseja ja pitkospuita saunarantaan ja mökin ympärille.

Halkoja ja haapatukkeja riittää kotvaksi

Pidemmät ja paksummat tukit

Tien pohja raivattuna

Puita karsiessa ja moottorisahaa pyöritellessä sain vasempaan ranteeseen jännetuppitulehduksen, joka ei ole vieläkään kunnolla parantunut.

Valmiina tie uudelle saunalle näyttää tältä

Seuraavassa osassa saunan pohjien teko.

Kuukauden nousija -sijoituskisassa ensimmäinen salkun tuplaus

Kisataulukot on taas päivitetty #Martinmallit -kisasivulle:

http://martinmallit.blogspot.fi/p/kuukauden-nousija-sijoituskisa.html

Marraskuussa kisan kova sana on ollut Outotec. Kisakärjen kuuden ensimmäisen joukossa neljän kisaajan valinta on tällä hetkellä Outotec.

Kärjessä jyrää kapitaali-ali tuplattuaan kumulatiivisesti salkkunsa. Tarkka kokonaistuotto on +102,39%. Kakkosena Susirajan Sissi +92,20% tuotolla. Ja kuudennelta sijalta pronssille on kirinyt kolmella yli 10% swingillään taanilinn32, kokonaistuottoa 48,88%. Kaikkiaan 12 kisaajaa on nyt kumulatiivisesti swingeissään plussalla. Viimeisenä näistä Heimo Holdari, joka on koko kisan ajan holdannut OMXH25 ETF:ää

Marraskuun paras toteutunut swingi oli calebbin Outokumpu 29.9. - 12.11. eli 44 päivässä +38,53%. Itse asiassa tämä on koko kisan kovin swingi. Parikymmentä päivää lyhemmällä swingillä olisi calebbi päässyt vielä selkeästi parempaan tuottoon. Tämä kisa on hyvin osoittanut muistisäännön: "Jos holdaat niin holdaa, älä veivaa. Ja jos veivaat niin veivaa, älä jää holdaamaan."

Toiseksi paras swingi löytyy taanilinn32:lta. Hänen Finnair tuotti 6.10. - 16.11. +29,83%. Kolmas oli Kinski*:n Kone 29.9. - 12.11. +21,03%. Kaikkiaan kuusi swingiä tuotti yli 10%, kun swingejä marraskuun aikana on tehty 21 kappaletta. Siis reilu neljännes toteutetuista swingeistä oli varsin onnistuneita. Tällä hetkellä viidellä kisaajalla on yli 10% swingi menossa. Saas nähdä, kuinka moni heistä holdailee sen pitkäksi.

Tällä hetkellä selvästi suosituin swingiosake on Outotec. Se löytyy yhteensä kuudesta salkusta. Nokiaa löytyy kolmesta salkusta. Ja kahdesta salkusta löytyy sekä Outokumpua että Nordeaa.

Tässä vaiheessa kisaa suosituin swingiosake kautta aikain on ollut Nokia, yhteensä 25 swingiä. Niistä kaksi on tuonut yli 10% ja yhteensäkin vain seitsemän swingiä on päätynyt plussalle.

Toiseksi suosituin osake on ollut Elektrobit / Bittium, joilla yhteensä on tehty 22 swingiä. Näistä viisi on tuonut yli 10%. Kolmanneksi suosituimpana löytyy Outokumpu 19 swingillä. Outokummulla on tehty kuusi yli 10%:n swingiä, mutta toisaalta myös useita raskaasti tappiollisia swingejä. Kaikenkaikkiaan kisassa on tehty tai on meneillään 36 yli 10%:n swingiä.

Kisasta on jäljellä vielä reilu neljännes, eli mitä vain voi vielä kisatilanteessa tapahtua. Silti täytyy nostaa hattua kisan kärkipäässä oleville. tavallisissa sijoituskisoissa pärjää, kun sattuu arpomaan itselleen parhaat nousijat. Tässä kisassa on onnistuttava useita kertoja osakevalinnoissaan, jos meinaa pärjätä. Pelkällä tuurilla ei tuollaisia tuloksia saa aikaan.

Potentiaaliset nousijat ja nousupaine - voiko markkinan suuntaa ennustaa?

Mikä ihmeen nousupaine? En ole tainnut aikaisemmin selittää tätä nousupainetta, vaikka olen sen muutamaan kertaan blogissani maininnut. Viimeksi mainitsin sen Listojen listan marraskuun tilanneraportissa.

Seuraan Listojen listan lisäksi sellaista listaa, johon on tuotu Timolta, Inderesiltä ja FIMiltä löytyvät tavoitehinnat. Vertaan näitä tavoitehintoja osakkeen sen hetkiseen kurssiin, jolloin saan osakkeelle kolme eri prosenttilukua nousupotentiaalista. Lasken näiden potentiaalien keskiarvon ja sorttaan sitten osakelistan keskiarvo-nousupotentiaalin mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Ja tästäkin listasta olen aina poiminut 10 kärkiosaketta ja seurannut niiden antamaa tuottoa. Viime kuussa tämä "Potentiaaliset nousijat" -lista tuotti +8,1% ja kumulatiivisesti se on tuottanut +150,0%

Potentiaaliset nousijat -lista on näkynyt tässä alalistojen kehityksen näyttävässä graafissa (paksu punainen käyrä) nimellä "Nousijat".

Nousupaineen lasken noista kunkin osakkeen prosentuaalisista nousupotentiaaleista. Osalle osakkeista analyytikot ennustavat tavoitehinnoillaan nousua ja osalle laskua. Jos kaikkien osakkeiden nousupotentiaali olisi plusmerkkinen saisi nousupaine arvon +100%. Ja vastaavasti jos kaikille osakkeille ennustettaisiin kurssilaskua olisi nousupaine -100%. Jos puolella osakkeista potentiaali olisi positiivinen ja puolella negatiivinen, nousupaine olisi 0%.

Nousupaine kertoo siis, arvioivatko analyytikot kurssien olevan enemmän nousu- kuin laskusuunassa. Jos nousupaine on positiivinen luku, analyytikot odottavat keskimäärin useamman osakkeen kurssin nousevan kuin laskevan. Ja negatiivinen nousupaine ennustaa tietenkin vastaavasti laskevaa markkinaa. Mitä suurempi tämä luku on itseisarvoltaan, sitä vahvempi on analyytikoiden näkemys markkinan suunnasta.

Tämän päivän nousupainetta kannattaa siis verrata lähitulevaisuuden markkinakehitykseen. Alla graafi nousupaineen ja sitä seuraavan kuukauden OMXH25 PI -indeksin muutoksesta.

Kuten graafista näkyy, nousupaine heiluu kovasti kuukausittain, mutta OMXH25 PI -indeksi tuntuu seuraavan sitä kohtuullisesti. Ilman tasoituskerrointa korrelaatio näiden käyrien välillä on 24% eli periaatteessa neljännes kuukauden markkinamuutoksesta selittyy edeltävän kuun nousupaineella.

Esimerkiksi syyskuussa nousupaine muuttui niukasti positiiviseksi koko alkukevään ja kesän negatiivisen jakson jälkeen. Ja kurssit seurasivat perässä syyskuusta lokakuulle ja erityisesti lokakuusta marraskuulle reippaalla nousulla. Nyt marraskuussa nousupaine putosi taas reippaasti miinukselle joten tämän perusteella osakekurssitkin pitäisi kääntyä laskuun tai nousun ainakin selvästi hidastua tulevan kuukauden aikana.

Mallisalkkujen seuranta marraskuu 2015

Taas on kuukausi kulunut Listojen listan edellisestä päivityksestä. Nyt kulunut kuukausi oli varsin mielenkiintoinen. Osalla osakkeista kurssinousu oli todella rivakkaa, mutta osa osakkeista jäi pahasti kuopimaan lähtökuoppiinsa. Tämä näkyi myös isona hajontana seurattujen alalistojen tuotoissa.

OMXH25 PI Tuotti seurantajaksolla upeat 5,7%, kun Listojen lista pääsi vain vaivaiseen 0,4%:n tuottoon. Parhaat alalistat tuottivat 10% pintaan ja huonoin jäi jopa tappiolle. Paras alalistoista oli tällä kertaa Timon lista tasan +10,0% tuotolla. Liisan listalla tuotto oli 8,6% ja Sergion lista oli taas hännän huippuna -1,6% tuotolla.

Mallisalkkujen tuotot 13.11.2015 päätöskursseilla olivat:

Mallisalkku muutos	20151016	20110909
OMXH25PI indeksi	5,7 %	75,9 %
Liisan lista	8,6 %	98,7 %
Timon lista	10,0 %	122,2 %
FIM potentiaali	0,7 %	152,3 %
Sergion lista	-1,6 %	31,5 %
Balancen lista	6,0 %	135,2 %
Taloustaidon lista	4,4 %	84,1 %
Inderes potentiaali	0,0 %	139,4 %
Listojen lista	0,4 %	162,7 %

Huolimatta huonosta kuukausituotosta Listojen lista on edelleen kumulatiivisesti parhaiten tuottanut lista. Listojen listaa pitivät pinnalla Restamax (+11,0%) ja Fiskars (+5,5%), mutta puolet kärjen osakkeista jäi viime kuussa miinukselle. Timolla taas vain yksi osake (TeliaSonera -1,1%) jäi pakkaselle ja puolet osakkeista ylsi yli 10% tuottoon. Nämä olivat Metsä Board B +21,4%, Cargotec +16,6%, Suominen +16,2%, Ponsse +14,0% ja UPM +10,1%. Liisan listalla Paras osake oli Revenio Group +28,3% ja Ponssen lisäksi myös Nokian Renkaat tuotti yli 10% (+13,2%). 

Myös Balancen lista parantaa kokoajan juoksuaan  ja kumulatiivinen tuotto on jo +135,2%. Tämän kuun parhaat nousijat Balancen listalla olivat Cargotec, Teleste (+16,3%), Ponsse ja UPM. Inderes potentiaali osui kolmeen yli 10% nousijaan (Nextim +11,6%, Amer Sports A +11,2% ja Restamax), mutta puolet osakkeista jäi miinukselle. Huonoimpana niistä PKC Group -9,8% ja Biotie Therapies -11,8%. Sergion listalla puolet kärkiosakkeista jäi myös miinukselle. Paras osake oli Technopolis +3,4% ja huonoin YIT -14,3%.

Kaiken kaikkiaan Listojen listan kärkiosakkeiden tuotot olivat seuraavat:

Listakärjen tuotot	Pisteet	20151016
Raute A	28	2,6 %
Nordea Bank	22	-3,0 %
Affecto	20	-5,4 %
Talenom	19	-3,8 %
United Bankers	18	3,7 %
Fortum	17	-5,8 %
Fiskars	15	5,5 %
Panostaja	12	0,0 %
TeliaSonera	12	-1,1 %
Restamax	12	11,0 %

Seurantajaksolla oli keskimääräistä selvästi enemmän kovan nousun tehneitä osakkeita. Yli 10% nousi yhteensä 26 osaketta eli 24,1% kaikista seurannassa olevista osakkeista. Tikkaa heittämällä olisi siis saanut joka neljännellä tikalla yli 10% tuoton. Keskimäärin nämä 10%:n ylittäjät tuottivat +19,1%. Neljä parasta nousijaa, Finnair (+37,7%), Bittium (+37,7%), Trainer's House (+33,3%) ja Digia (+31,0%), eivät taaskaan päässeeet kuukausi takaperin yhdenkään analyytikon kympin kärkeen. Vasta viidentenä ollut SSH Comm. Security (+29,8%) oli FIM potentiaalin kärjessä.

Häntäpään osakkeista yli -10% putosi yhteensä yhdeksän osaketta. Näistä huonoin SSAB B (-20,2%) löytyi myös FIM potentiaalin kärkikymmeniköstä, Kolmanneksi huonoin YIT Sergiolta ja kahdeksanneksi huonoin Biotie Therapies Inderesiltä.

Koko Listojen listan seuranta-aikana (9.9.2011 alkaen) keskimäärin 12,1% seuratuista osakkeista on joka kuukausi noussut yli 10%. Paras seurantajakso on ollut tämän vuoden tammi-helmikuun vaihde (16.1. - 13.2.2015) jolloin 57% osakkeista nousi yli 10%. Vain neljän seurantajakson aikana ei yksikään seurattu osake ole noussut yli 10%. Näinä kuukausina on myös OMXH25 PI -indeksi pudonnut selvästi.

Kurssiousun myötä myös analyytikoiden arviot tavoitehinnoista ovat taas jäämässä selvästi jälkeen todellisuudesta. Kurssien keskimääräinen nousupotentiaali putosi -4,2%:iin ja nousupaine romahti -34,5%:iin. Joko analyytikot odottavat kurssien laskevan tai sitten heidän täytyy alkaa nostella tavoitehintojaan.

Tässä kuussa 49 eri osaketta pääsi mukaan jonkin alalistan 10 kärkeen. 11 viime kuussa pisteille päässyttä osaketta jäi nyt kokonaan nollille. Vastaavasti 9 viime kuussa nollan pisteen osaketta sai nyt joltain alalistalta pisteitä. Listojen listan 10 kärjessä ei tapahtunut isoja muutoksia. Uusina sinne nousivat Sampo A (aikaisemmin sija 15) ja PKC Group (aikaisemmin sijalla 14). Kärjestä putosivat TeliaSonera ja Restamax.

Sammon nousun listalla ymmärrän. Analyytikot olivat vaikuttuneita Q3-raportin jälkeen Sammon kyvystä takoa yhä kovempaa tulosta. Juuri kun kaikki uskoivat Nordean pehmeyden tarttuvan Sampoon, oli IF:n suoritus taa jäätävä. PKC Group sen sijaan nousee listalla ainoastaan sen takia, että kurssi painuu alaspäin eivätkä analyytikot vieläkään usko, että yhtiöstä on tullut krooninen alisuoriutuja.

Listojen listan kympin kärki on nyt seuraava:

Listakärki 20151113	Pisteet
Raute A	28
Nordea Bank	22
Talenom	22
Affecto	20
United Bankers	19
Fortum	16
Fiskars	16
Sampo A	15
PKC Group	13
Panostaja	12

12 pisteessä ovat Panostajan lisäksi TeliaSonera, Restamax, Neste ja Biotie Therapies, mutta huonomman aikaisemman listasijoituksen takia jäävät nyt kympin kärjen ulkopuolelle.

Hyviä kauppoja!

Mikä olisi oikea hinta ostaa tai myydä osake?

Oletko koskaan sijoittajana törmännyt ongelmaan, että olet mielestäsi löytänyt hyvän ostokohteen pörssistä ja rahakin polttelee tilillä, mutta et oikein osaa päättää, olisiko juuri tänään hyvä hetki ostaa osaketta? Tai tarvitset rahaa kuukauden päästä ja olet päättänyt myydä pois jonkin osake-erän, mutta onko fiksuinta myydä heti, vai saisiko huomenna paremman hinnan?

Siis: kuinka valita todennäköisesti paras hetki ostaa tai myydä lähiaikoina osake, jonka olet päättänyt ostaa/myydä? Tässä voidaan käyttää apuna matemaattista optimointimallia, joka tunnetaan muun muassa nimellä "Secretary Problem". (Linkki aiheeseen Wikipediassa)

Tämä malli auttaa seuraavassa tilanteessa: Sinulla jokin ennalta tiedetty määrä asioita, joista sinun pitäisi valita paras. Saat poimia yhden kerrallaan ja tehdä aina kunkin poiminnan jälkeen päätöksen, valitsetko sen vai haluatko poimia seuraavan? Jos päätät poimia seuraavan, et voi enää valita aikaisempaa poimintaa. Et tiedä millaisia vaihtoehtoja on tarjolla tulevaisuudessa, mutta tiedät aikaisempien poimintojesi tuloksen. Osakekaupassa poiminta on kunkin hetken osakekurssi ja valinta on osto- tai myyntipäätös. Et voi palata enää eilisen päivän osakekurssiin, jos jätit osakkeen ostamatta tai myymättä eilen.

Todennäköisimmin päädyt parhaaseen valintaan, jos ensin hylkäät n/e poimintaasi (e on tässä luonnollisen logaritmin kantaluku eli ns. Neperin luku). Ja sitten valitset ensimmäisen vastaantulevan poiminnan, joka on parempi kuin yksikään hylkäämistäsi. Tällä menetelmällä osut parhaaseen valintaan vähintään 37%:n todennäköisyydellä. Oletuksena tässä on että poimittavat asiat ovat satunnaisessa järjestyksessä eli niiden esiintyminen noudattaa ns. "Random Walk" periaatetta

Sovellus osakekauppaan: 

• Tässä ajatellaan, että osakekurssien muutokset ovat satunnaisia lähitulevaisuudessa. eikä uutta informaatiota tule esille poiminta-aikana
• Olet jo valinnut osakkeen ja tavoitteesi on ostaa tai myydä se seuraavan f pörssipäivän aikana (esimerkiksi kuukauden sisällä)
• Kuukaudessa on keskimäärin 21 kaupankäyntipäivää (= f)
• Voit katsoa menneisyydestä r päivää taaksepäin, mikä olisi ollut kaupanteolle paras kurssi

Kysymys: monenko päivän kurssi täytyy tarkastaa ja valita niistä alin/ylin, joka tulevan kuukauden aikana alitettaessa/ylitettäessä osake kannattaa ostaa/myydä?

Tuolta Wikipedia-sivulta löytyvä peruskaava on siis r = n/e

Koska haluamme tarkastaa r päivän kurssin ja myydä osake tulevan f päivän aikana, n = r+f

Näistä kahdesta yhtälöstä saamme kaavan: r = (r+f)/e

Ja ratkaisemalla kaavasta r, saadaan se muotoon: r = f/(e-1)

Tuossa edeltävässä esimerkissä siis reilut 12 päivää.

Yksinkertaistettuna:

Jos haluat ostaa osakkeen kuukauden sisällä, mutta et ole varma, onko kurssi juuri nyt hyvä, katso 12 edeltävän päivän kurssi ja valitse niistä alhaisin. Kun kurssi seuraavan kerran tippuu alemmaksi kuin tämä valitsemasi kurssi, osta osake. Jos osake ei koko tulevan kuukauden aikana laske alle valitsemasi arvon, osta osake viimeisenä päivänä.

Tai vastaavasti: Jos haluat myydä osakkeesi kuukauden sisällä, mutta et ole varma, millä hinnalla myyt, katso vastaavasti 12 edeltävän päivän kurssi ja valitse niistä paras. Kun kurssi seuraavan kerran nousee ylemmäksi kuin tämä valitsemasi kurssi, myy osake.

Näin toimimalla valitset lähiajan parhaan hinnan vähintään 37% todennäköisyydellä, jos oletetaan, että kurssit noudattavat ns "Random Walk" periaatetta lyhyellä ajalla eikä kursseissa ole tänä aikana trendinomaista muutosta johonkin suuntaan.

Olisiko tässä keino määritellä optimaaliset osto ja myyntihetket noin kuukauden mittaisiin swingeihin vaikkapa tuossa "Kuukauden nousija"-sijoituskisassa?

Urheiluvedonlyönti ja pörssi

Törmäsin pari päivää sitten mielenkiintoiseen kirjaan. Kirja oli Jorma Vuoksenmaan "Urheiluvedonlyönti, voittajan opas" vuodelta 1999.

En harrasta urheiluvedonlyöntiä, mutta silti kirja kolahti ja kovaa. Erityisesti sen kaksi ensimmäistä osiota oli kuin suoraan pörssisijoittamisen opastusta. Kirjassa käytettiinkin vedonlyönnistä mm. termiä "pelisijoittaminen". Jälkeenpäin kuulin, että kyseessä on suomalainen urheiluvedonlyönnin klassikkokirja.

Kun asiaa miettii tarkemmin, niin itseasiassa osakesijoittaminen on lähellä vedonlyöntiä. Periaatteessa pörssi on vedonvälitystoimisto, jossa sijoittajat lyövät vetoa pörssiosakkeiden tulevista tuotoista. Myyjä uskoo osakkeen tulevien tuottojen olevan omaan tavoitetasoonsa verrattuna liian pienen ja "lyö vetoa hinnan laskun puolesta". Ostaja taas arvioi osakkeen olevan muita vaihtoehtoja tuottavampi ja "lyö vetoa hinnan nousun puolesta".

Näiden näkemyserojen perusteella määräytyy pörssissä osakkeelle kaiken aikaa markkinahinta. Tätä markkinahintaa voisi pitää implisiittisesti vedon kertoimena ja ammattimainen pörssisijoittaja hakee jatkuvasti ylikertoimia eli markkinoiden virheellisesti hinnoittelemia osakkeita.

Vedonvälittäjänä toimii meklariyhtiö, joka ottaa sekä ostajalta että myyjältä palkkion. Vedon palautusprosentti on sitten 100% - välityspalkkiot. Tavalliselle Nordnetin bulleroasiakkaalle, joka on osakesäästäjien keskusliiton jäsen, välityspalkkio on 0,15%. Vedonvälittäjä ottaa siis palkkiona 0,30% ja palautusprosentti on huimat 99,70%. Tosin koko sijoitettua panosta ei voine verrata vedonlyönnin panokseen, koska harvemmin myöskään väärän vedon tehneen pörssipelaajan sijoitus nollautuu täysin.

Sijoittaja voi myös itse valita mihin peliin osallistuu. Päivätreidaaja lyö vetoa siitä, että nouseeko vai laskeeko osakkeen kurssi kuluvan päivän aikana. Ikiholdari lyö vetoa siitä, että onko osakkeen riskikorjattu kokonaistuotto indeksiä parempi. Me muut sijoittajat pelaamme pörssipeliämme sitten näiden kahden ääripään välillä.

Mitä kirjasta sitten oikein opin? Ensimmäisessä osiossa oli perusteita. Mikä ajaa ihmisiä pelamisen maailmaan ja mikä vedonlyönnissä on keskeistä:

• "Kyky muuttaa faktat todennäköisyysarvioiksi voi tuoda paljon rahaa, mutta vedonlyöjän on aina keskityttävä itse peliin"
• "Meidän on etsittävä tapauksia, jossa isot massat ovat väärässä. Näin pääsemme pelaamaan edullisilla kertoimilla"
• "Vedonlyönti opettaa nöyryyttä elämän loputtoman kaaoksen ja satunnaisuuden edessä. Mitä tahansa voi tapahtua. Samalla pelaaja oppii hakemaan sattumasta ja kaaoksesta järjestystä. Hän oppii tuntemaan hyvät ja huonot riskit"

Myös pelaajan perussynnit ovat kuin sijoitusalan perusoppaasta:

1. vaatimustason virhearviointi
2. lyhytnäköisyys
3. mustavalkoinen ajattelu
4. helpon rahan etsiminen
5. taikausko
6. tunteet, isänmaallisuus
7. todennäköisyyksien laskennan pelko

Toisessa osiossa käytiin tarkemmin läpi peliteorian alkeita ja vedonlyönnin lainalaisuuksia. Osiosta kolme eteenpäin käytiin sitten varsin perusteellisesti läpi vedonlyönti ja pelaamisen lajit urheilulajeittain.

Kirjaa lukiessani alkoi kovasti päässäni hyrrätä kuinka näitä ajatuksia voisi soveltaa pörssisijoittamiseen. Mieleeni nousi jo useampiakin ideoita, joita voisi testailla Listojen listan yhteydessä.

Otan kuitenkin kiitollisuudella vastaan kaikki ideat ja ajatukset aiheesta. Onko joku jo aiemmin kokeillut ammattimaisen vedonlyönnin periaatteita osakesijoittamiseen? Jos tiedossasi on jotain hyviä tutkimuksia tai kirjoituksia aiheesta, niin laitapa palautteena linkkejä ja lähteitä.

Kiitos!

Kuukauden nousija -sijoituskisassa 2/3 kisasta käyty

Jyvät alkavat erottua akanoista maaliskuun alusta käynnistyneessä sijoituskisassamme.

Päivitetyn tilannekatsauksen kisatilanteesta löydät täältä.

Kisasta on nyt takana kahdeksan kuukautta ja parhaan kokonaistuoton kerännyt nimimerkki Susirajan Sissi on lähes tuplannut alkupanoksen. Kokonaistuotto on hänellä nyt noin +75%. Sitä voinee pitää erinomaisena saavutuksena kun OMXH25 GI on vastaavana aikana polkenut suunnilleen paikallaan (kokonaistuotto -1,7%).

Sissi on tehnyt kisassa tähän mennessä 12 osakevaihtoa (ns. swingiä), joista kolme on tuottanut yli 10%. Hänen parhaat swinginsä ovat Okmetic 2. - 30.3. 19%, Cargotec 1. - 13.10. 12% ja heti perään Ponsse 13. - 23.10. 10%. Swingien keskiarvo on +5,12% ja ainoastaan yksi swingi on tuottanut reilummin tappiota (Ponsse 1. - 16.6. -5%).

Myös kakkosena oleva kapitaali-ali on saanut aikaan kokonaistuottoa vajaa +62%. Hän on tehnyt kisassa kymmenen swingiä ja niistä neljä on tuonut yli 10%. (Pöyry 4. - 7.5. 16%, NRE 7. - 20.5. 10%, Orion B 6. - 17.7. 19,5% ja Bittium 22.9. - 28.10. 19%). Alilla on kuienkin Sissiä useampi miinusmerkkinen swingi ja tällä hetkellä salkussa Outotec, josta on tullut tappiota jo yli -9%. Ilman tätä Outoteciä swingien keskiarvotuotto on jopa Sissiä parempi eli +6,32%, mutta Outotecin kanssa se tippuu + 4,90%:iin.

Kolmantena Kisassa on Jurbo, jolla kokonaistuottoa on "vain" +45%. Tämä on saatu kokoon seitsemällä swingillä. Hänellä on vain kaksi yli 10%:n swingiä, mutta ne ovat sitäkin parempia (Outokumpu 4.3. - 15.4. 29% ja Bittium 15.9. - 26.10. 15%). Tällä hetkellä Jurbolla on salkussaan nokia plussalla 11%. Toisaalta Nokialla on tullut kahteenkin otteeseen kunnolla myös tappioita. Keskiarvotuotto ilman nykyistä Nokia-holdia on +4,67% ja sen kanssa +5,46%.

Jos siis seuraat Kauppalehden keskustelupalstaa, näiden nimimerkkien kommentit ja suositukset kannattaa painaa korvan taakse.

Kaikkiaan kisassa on ehty 25 yli 10% swingiä ja lisäksi viidellä on salkussaan nyt osake, joka on tuottanut yli 10%. Ylivoimaisesti paras swingi on nimimerkillä calebbi, jona 29.9. ostamat Outokummut ovat tällä hetkellä tuottaneet +49%. Outokummulla on kisassa tehty itseasiassa neljä parasta ja kuudenneksi paras swingi. Nämä kaikki ovat yli 20%:n swingejä.

Parhaat yksittäiset swingit (yli 10%):

Kisaaja	Osake	O.päivä	O.kurssi	M.päivä	Päiviä	M.kurssi	Tuotto-%
calebbi	Outokumpu	29.9.15	2,08	30.10.15	31	3,10	48,59 %
calebbi	Outokumpu	3.3.15	5,86	15.4.15	43	7,60	29,30 %
Jurbo	Outokumpu	4.3.15	5,87	15.4.15	42	7,60	29,08 %
HXMO	Outokumpu	30.9.15	2,06	7.10.15	7	2,61	26,32 %
koalakarhu	Elektrobit	20.4.15	4,03	20.5.15	30	4,92	21,72 %
Arvo Noppa	Outokumpu	16.10.15	2,91	26.10.15	10	3,51	20,26 %
taanilinn32	SSAB B	25.9.15	2,58	6.10.15	11	3,11	20,18 %
kapitaali-ali	Orion B	6.7.15	31,87	17.7.15	11	38,20	19,50 %
Kiekuja	Elektrobit	6.5.15	4,10	19.5.15	13	4,91	19,40 %
Susirajan Sissi	Okmetic	2.3.15	5,59	30.3.15	28	6,67	18,96 %
kapitaali-ali	Bittium	22.9.15	5,03	28.10.15	36	6,00	18,93 %
Kinski*	Kone	29.9.15	32,63	30.10.15	31	38,86	18,74 %
ajatuksenantaja	Biotie Therapies	13.5.15	0,144	22.5.15	9	0,171	18,39 %
Tikkaa heittävä apina	Stora Enso R	7.10.15	7,52	26.10.15	19	8,89	17,86 %
taanilinn32	Finnair	6.10.15	3,21	30.10.15	24	3,76	16,78 %
kapitaali-ali	Pöyry	4.5.15	3,30	7.5.15	3	3,85	16,32 %
Jurbo	Bittium	15.9.15	5,08	26.10.15	41	5,88	15,40 %
torppis_ilves	PKC Group	29.4.15	19,65	13.5.15	14	22,60	14,67 %
lasuleeni	Nokia	16.9.15	5,99	30.10.15	44	6,77	12,68 %
Susirajan Sissi	Cargotec	1.10.15	24,51	13.10.15	12	27,64	12,43 %
martkyll	Ponsse	28.9.15	14,80	21.10.15	23	16,65	12,16 %
lasuleeni	Elektrobit	14.4.15	4,10	3.6.15	50	4,80	11,97 %
HXMO	Panostaja	17.3.15	0,82	8.4.15	22	0,92	11,86 %
ajatuksenantaja	Trainers' House	24.3.15	0,034	25.3.15	1	0,038	11,43 %
pqori	Revenio Group	26.10.15	25,52	30.10.15	4	28,51	11,38 %
pqori	Outokumpu	13.7.15	4,02	7.8.15	25	4,48	11,11 %
Jurbo	Nokia	26.10.15	6,08	30.10.15	4	6,77	11,01 %
Lanugo	Biotie Therapies	17.6.15	0,189	18.6.15	1	0,210	10,78 %
kapitaali-ali	Nokian Renkaat	7.5.15	28,75	20.5.15	13	31,83	10,38 %
Susirajan Sissi	Ponsse	13.10.15	15,49	23.10.15	10	17,14	10,32 %

Toisaalta Outokummulla on myös tehty useita kisan häntäpään swingejä joten erittäin riskisestä osakkeesta on kyse. Kisassa osakkeen yli 45 päivää pitkästä holdaamisesta määräytyvät sakot ovat vielä lisänneet näitä epäonnistumisia. Tässäkin on toteutunut se sääntö: "katkaise tappiot nopeasti", kun usein tappiolla ollutta swingiä on jääty holdailemaan jopa sakoille asti.

Jo tämä kahdeksan kuukautta on osoittanut, että menestyminen tällaisissa lyhyissä swingeissä on haastavaa. Vain 12 kisaajaa on onnistunut ylittämään OMXH25 GI:n tuoton. Menestyminen sijoittajana indeksiä paremmin vaatii siis rautaista ammattitaitoa ja kovaa päivittäistä työtä. Tai sitten hyvää tuuria.