Eläkkeiden rahoitus uusiksi

Lupasin vajaa vuosi sitten palata eläkkeiden rahoitukseen myöhemmin, kun kirjoitin postauksen Suomen sosiaaliturvasta.

Tänään Helsingin sanomat nosti aiheen esiin pääuutisenaan.

Nyt kun olen päivän meuhkannut Twitterissä sekä perustulosta että eläkkeiden rahoituksesta, on ilmeisesti pakko lunastaa aikoinaan antamani lupaus.

Kuten vuosi takaperin kirjoitin, meillä oli noin 1,2 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja eläketurvaan kului vuonna 2011 23,2 M€. Nyt tämä summa ylittää jo työikäisiltä kerättävät eläkemaksut. Keskieläke vuonna 2015 oli noin 1600 €/kk.

Suomen eläkemalli on ns. osittain rahastoiva, jossa noin 1/5-osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten ja 4/5-osaa käytetään suoraan nykyeläkkeiden maksuun. Koska meillä on pienenevät ikäluokat, eläkkeiden maksurasitus kasvaa erityisesti nuorten osalta kaikenaikaa. Jo nyt palkkasummasta noin 24% menee eläkkeiden rahoittamiseen.

Mikä sitten keinoksi, ettei nykymalli vie kohta kaikkia rahojamme? Ratkaisu on ns. varhaisen rahastoinnin malli. Mitä aikaisemmin eläkkeiden rahastointi aloitetaan, sitä enemmän korkoa korolle -periaate tuo helpotusta maksuihin. Nykyisellään eläkemaksuja alkaa kertyä, kun henkilö alkaa saada palkkatuloa. Aikaa rahastoinnille menetetään siis 17- 25 vuotta riippuen siitä, missä iässä työelämään siirrytään.

Jos rahastointi tehtäisiin heti lapsen syntymän hetkellä, sijoitettu raha tuottaisi korkoa korolle 65 vuotta. Paljonko rahastoitava summa pitäisi olla, että yhteiskunta voisi taata kansalaisilleen säällisen eläkkeen?

Tutkimusten mukaan osakket ovat pitkän päälle paras ja tuottavin sijoituskohde, kunhan huolehtii maantieteellisestä ja toimialahajautuksesta. Pörssiosakkeet ovat ainoa sijoitusmuoto, jotka varmasti antavat positiivisen tuoton millä tahansa aikajaksolla, jos sijoitusaika on vähintään 30 vuotta. Ja ajallisen hajautuksen avulla tuotto on tätäkin varmempi.

Pörssi on tuottanut reaalisesti viimeisen 200 vuoden aikana keskimäärin 8% per annum. Kirjoitin joku viikko sitten postauksen, jossa Helsingin pörssi on myös 2000-luvulla tuottanut suunnilleen saman. OMXH25 GI -indeksin nimellistuotto on ollut korkoa korolle 8,27% vuodessa helmikuusta 2002 helmikuuhun 2016. Inflaatio samana aikana on ollut noin 1,4 % per annum. Reaalituottoa siis vajaa 7%, vaikka jaksolle mahtuu 1930-luvun tasoinen pörssiromahdus.

Jotta ollaan varovaisia, pudotetaan tuottotavoitetta vielä tuostakin. Käytetään tuottotavoitteena vaikkapa 5% per annum. Todettakoon, että nykyinen elärahastojen tuottovaade on 4% vuodessa.

Tällöin syntymähetkellä sijoitettu 20 000 € mahdollistaa 65-vuotiaana nykyarvossa 2000 €/kk eläkkeen noin 112 vuotiaaksi.

65-vuotissynttäreillä rahaston arvo nykyrahassa on 454000 €. Tietenkään eläke ei saa olla kiinni siitä, satuitko syntymään sijoittamisen kannalta optimiaikaan vai juuri ennen romahdusta. Siksi nämä rahat kannattaa kerätä yhteiseen eläkerahastoon, josta tasataan näitä vaihteluita. Ja ennenaikaiselle eläkkeelle joutuvien eläkkeet voidaan hoitaa niillä rahoilla, jotka säästyvät ennen 112 vuoden ikää kuolleilta. Tällaisen rahaston hoitokulut olisivat kuitenkin vain murto-osan siitä, mitä nykyinen eläkeyhtiöiden verkosto meille maksaa.

Entä jos joku on sitä mieltä, ettei tuo 2000€/kk ole hänelle riittävä eläkkeen määrä? Tällöin henkilö voisi aivan vapaaehtoisesti ja itse säästää itselleen paremman eläkkeen. Minkä takia yhteiskunnan pitäisi rahoittaa ihmisille ansiosidonnainen sosiaaliturva? Kyllä yhteiskunnan järjestämänä täytyy riittää perusturva, Mikäli joku haluaa enemmän, voi aina itse säästää tai maksaa siihen soveltuvan vakuutuksen.

Paljonko yhteiskunnan sitten täytyisi tällaiseen rahastoon panostaa: Lapsia syntyy nykyään alle 60000 vuodessa. summa olisi siis 1,2 Mrd€/vuosi, kun nyt eläkkeitä varten joudutaan keräämään reippaasti yli 20 Mrd€/vuosi.

Säästöä yhteiskunnalle syntyisi karkeasti tuo 20 Mrd€/vuosi siinä vaiheessa, kun eläkemalli olisi täysin toiminnassa.

Lähivuosina ei tästä tietenkään olisi apua, koska nykyeläkkeetkin on rahoitettava.

Panostettava summa on jopa jonkin verran pienempi, kuin nyt maksetaan lapsilisiä. Jos yhteiskunnalla ei ole nyt varaa panostaa ylimääräistä 1,2 Mrd euroa tähän eläkejärjestelmään, voisiko lapsilisät konvertoida tällaiseksi rahastoksi? Kysehän on samojen lasten hyvinvoinnin varmistamisesta. Eletäänkö summalla "kädestä suuhun", vai olisiko meillä malttia vaurastua?

Reilun euron vientimaa

Suomalaiset pitävät Suomea Hi Tech -vientimaana. Itselleni muistui 80-luku mieleen oheisesta twiitistä:

Suomen vienti Kiinaan: sellua ja turkiksia. Tuonti Kiinasta: kännyköitä ja atk-laitteita. Mitäs me teknologiakansa. http://t.co/av8PFUGdxm

— Tuomas Niskakangas (@TNiskakangas) 24. kesäkuuta 2015

Silloin vietiin lähinnä sellua, sahatavaraa ja terästä. Ja Suomen sanottiin olevan "viiden markan vientimaa", kun tullitilastojen mukaan tavaraviennin arvo per kilo oli noin viiden silloisen markan tuntumassa.

Mutta se oli silloin ja nyt on nyt

Nyt Suomi on korkeasti koulutettu maa emmekä myy enää kansallisvarallisuuttamme pilkkahintaan raaka-aineina ulos. Vai onko näin? 

Tullitilastojen mukaan vuonna 2014 tavaravientimme arvo oli 55,829 Mrd € ja volyymi 45,55 Milj.tonnia. Keskiarvoksi tulee 1,23 €/kg eli 7,29 vanhaa markkaa kilolta. Siis kasvua +45%, jos muistikuvani tuosta viiden markan keskihinnasta 80-luvulta on oikea. Eipä ole tavaravientimme arvo juurikaan noussut, varsinkin jos inflaation ottaa huomioon. Vuodesta 1985 on elinkustannusindeksi noussut +98%

Käytännössä olemme siis nykyisin vielä pahemmin bulkin viejä kuin 30 vuotta sitten.

Vertailun vuoksi: iPhone 5S maksaa 600 euron hujakoilla ja painaa 112 g. Jos oletetaan hinta tehtaan portilla olevan vaikka vain 1/3-osa Suomen jälleenmyyntihinnoista, on iPhonen kilohinta 1785 €/kg, kun se lähtee vientiin Kiinasta. Kyllä Nokiaa ja sen suomalaista puhelinvalmistusta tulee ikävä.

Toki viemme nykyään paljon myös palveluja ja mm. peliteollisuus ja insinöörityö on Suomessa vahvaa. Kaikista meistä ei kuitenkaan voi tulla peliohjelmoijia eikä insinöörejä. Myös tavallisia valmistavan teollisuuden työpaikkoja tarvitaan Suomeen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus työllistyä.

Millaista teollisuutta Suomeen tarvitaan?

Suomalaisten osuus maapallon väestöstä on alle promille. Viisimiljoonaisen kansan luulisi löytävän markkinarakoa maailmalta sellaisillekin tuotteille, joiden arvo olisi lähempänä tuota iPhonen kilohintaa, kuin nyt toteutunutta Suomen tavaraviennin kilohintaa. 

Jos nyt ensialkuun yritettäisiin vaikka kymmenkertaistaa tavaravientimme arvo. Se tarkoittaisi sitä, että nykyinen raskaan teollisuuden tukeminen pitäisi Suomessa lopettaa ja panna kaikki yhteiskunnan paukut korkean teknologian PK yritysten kasvun ja työllistämiskyvyn turvaamiseen.

Kun pienille teknokogiayrityksillemme annetaan kasvun mahdollisuus, saattaa joistain niistä kasvaa Nokian tasoisia vientimme Hi Tech lippulaivoja. Se pitää kuitenkin olla meidän kaikkien yhteinen tavoite, niin porvareiden kuin duunareidenkin. Ja erityisesti virkamiesten.

Mitä Hallitus voisi tehdä?

Hallituksen ykkösasia pitäisi olla PK-yritysten kasvun ja työllistämismahdollisuuksien varmistaminen. Se onnistuu yksinkertaistamalla verotusta, lisäämällä työelämän joustoja, sallimalla pääomien kertyminen Suomeen ja suomalaisille, poistamalla turhia ja yritystoimintaa haittaavia normeja ja säädöksiä  sekä tukemalla markkinoita yksittäisten yritysten tukemisen sijaan.

Jos konkreettiset ideat em. asioiden parantamiseksi puuttuvat, siihen löytyy yksinkertainen keino: Kysykää yrittäjiltä, mikä nykyisin estää yrityksen kasvun ja työllistämisen. Vastaukseksi tulee varmasti myös monta sellaistakin estettä, jolle Hallitus ja virkamiehet eivät voi tehdä mitään. Mutta niistä joille voi, on helppo valita vaikka 10 eniten esiin nostettua estettä. Ja sittenn poistetaan ne.

Ei muuta kuin talkoot pystyyn!

.

Suomen sosiaaliturva ja perustulo

#Martinmallit häsä syntyi aikoinaan Twitter-keskustelussa, jossa laskeskelin auki nykyisen suomalaisen sosiaaliturvan ja uuden perustulon sekä eläkkeiden rahoitumallin vaikutuksia. Kyseinen keskustelu oli yksi keskeinen innoittaja, että tämä blogi ylipäätään syntyi.

Nykyinen sosiaaliturva

Suomessa on jo eräänlainen "perustulo" olemassa. Sekava kylläkin (KELAlta on haettavissa yhteensä noin 150 erilaista sosiaalietuutta), ja passivoiva (jos hankit palkkatuloja, sosiaaliturvasi leikkautuu). Käytännössä nykymallilla omaan käyttöön itse tienatusta rahasta jää ehkä vähiten juuri pienituloisilla, Sen takaa moninkertainen progressio sekä verotuksessa että erilaisissa etuuksissa ja tuissa.

Mutta joka tapauksessa: Yhteiskunta takaa sinulle viimeisenä turvana toimeentulotuen, jonka saat kun kaikki muut turvaverkot pettää. Sillä korvataan sinulle välttämättömät elinkustannukset ja asuminen. Keskimäärin pääaupunkiseudulla voit saada toimeentulotukea reilun tonnin kuussa. Helsingissä asuva täysin tuloton YH-vanhempi voi saada jopa 1500 €/kk ja päälle lapsilisät. Tämä kuitenkin edellyttää, että myös pysyt tulottomana.

Perustulon kannattajat ja vastustajat

Perustulon kannattajien yksi argumentti on, että se selkeyttäisi tukiviidakkoa ja lopettaisi ihmisten nöyryyttämisen KELAn luukulla. Monilla on myös kuvitelma, että siirtymällä perustuloon voisi sosiaaliturvan tasoa merkittävästi nostaa. Vastustajat taas pelkäävät perustulon houkuttelevan kaikki jäämään yhteiskunnan eläteiksi.

Minä itse olen vahvasti perustulon kannalla. Ihminen on keskimäärin rationaalinen ja omaa hyvinvointiaan tavoitteleva eläin. Jos ahkeroimalla voi parantaa omaa hyvinvointiaan, niin suurin osa niin myös tekee. Nykyinen perusturvan mallihan lähinnä vie sinulta vapaa-ajan, mikäli alat tavoitella hyvinvointia.

Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että Suomella olisi varaa käyttää yhtään nykyistä enempää rahaa kansalaistensa perusturvan hoitamiseen. Paljonko perusturvan taso voisi sitten olla?

#Martinmallit perustulo

Aikoinaan kaivelin netistä (vuoden 2011 lukuja), että suomalainen sosiaaliturva maksaa karkeasti 44,9 Mrd €/vuosi. Siis noin 700 €/kk/hlö, vauvasta vaariin. Tämä summa sisältää lapsilisät, sairauspäivärahat, työttömyysturvan, asumistuet, muut sosiaaliturvan menot ja eläketurvan. Eläketurva tästä on 23,2 Mrd €, eli kaikkeen muuhun jää 21,7 Mrd €.

Alle 16 vuotiaita on noin miljoona ja vanhuuseläkkeellä on 1,2 miljoonaa  suomalaista. Työllisiä on 2,4 miljoonaa ja tulottomia, työttömiä sekä opiskelijoita loput 0,8 miljoonaa. Yhteensä siis noin 5,4 miljoonaa suomalaista.

Eläkeläiset tiputan tästä laskelmasta pois ja palaan niihin joskus myöhemmässä postauksessa. Jäljelle jää 4,2 miljoonaa suomalaista, joiden sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 2011 21,7 Mrd €.

Jos lapsilisä olisi vakio 100 €/kk, kulut siitä olisivat 1,2 Mrd €/v.

Tulottomat, työttömät ja opiskelijat voisivat saada vaikka 1000 €/kk perustulon. Tästä kulut 9,6 Mrd €/v.

Työllisten mediaanitulo on päälle 3000 €/kk. Siis puolet työllisistä tienaa alle tuon mediaanin. Jos kaikesta tulosta menisi 1/3-osa veroa, niin negatiivisella tuloverolla 0 euroa tienaava saisi 1000 €/kk perustuloa, 1500 €:n tuloilla perustuloa tulisi 500 €/kk ja 3000 €/kk tienaavan perustulo olisi 0€.

1,2 miljoonaa työllistä saisi siis keskimäärin perustuloa 500 €/kk ja loput 1,2 miljoonaa ei saisi mitään. Tästä vuosikulu 7,2 Mrd €/v.

Yhteensä #Martinmallit perustulo maksaisi yhteiskunnalle 18,0 Mrd €/v. Säästöä syntyisi nykymalliin verrattuna 3,7 Mrd €/vuosi!

Paljonkos tämän hallituksen aikana pitikään säästää? Oliko se 4 Mrd €! Summa saataisiin kasaan reilussa vuodessa, jos Suomen sosiaaliturvassa siirryttäisiin perustuloon. Eikä tässä laskelmassa ole edes otettu mitenkään huomioon niitä dynaamisia vaikutuksia talouteeen, että vähäinenkin työ kannattaaisi ottaa vastaan, koska aina jäisi tienatusta eurosta omaan käyttöön 2/3-osaa.

Lopuksi

Rajussa sosiiaaliturvan uudistuksessa aina joku voittaa ja joku häviää. Postauksen alussa maittu helsinkiläinen yksinhuoltaja on toki tämän mallin kärsijä. Montakohan näitä kärsijöitä olisi ja kuinka äänekkäät edunvalvojat heillä on? Toisaalta riittää, että hän saa edes 750 €/kk tulot jostakin työstä, niin hänkin pääsee omilleen. Lisäksi kaikki opiskelijat ja iso osa työttömistä hyötyisi perustulosta. Ja yhteiskunnan resursseja vapautuisi turhasta KELA-byrokratiasta johonkin oikeasti tuottavaan työhön.

Hallitus on paha

Ja haluaa vain kiusata milloin mitäkin kansalaisryhmää leikkauksillaan ja säästöillään.

#Hallitus on lähtökohtaisesti paha ja haluaa vain kurjuutta lisää kansalle? Olisiko näin? @jyrkiw @MarjaKangasvaar @somevaari

— Martti Kyllönen (@martkyll) 17. kesäkuuta 2015

Tämänsuuntainen keskustelu virisi tänä aamuna Twitterissä. Kuten kaikkina muinakin aamuina kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Olisiko kuitenkaan näin?

Vai voisiko näiden leikkausten ja säästöjen taustalla olla jokin muukin syy? Jokaiselle on lienee selvää, että jos Matti Meikäläinen elää yli varojensa, ylivelkaantuu, eikä enää saa edes pikavippiä, niin Austerity-politiikkaahan siitä Matille seuraa. Syy Matin ongelmiin ei tietenkään ole rahojen loppuessa se, että sitten on oikeasti pihdattava, vaan ennen velkahanojen sulkeutumista tapahtunut törsääminen.

Useimmat ovat kuitenkin siinä uskossa, että valtioiden osalta asia olisi jotenkin toisin. Tällainen harha voi syntyä, mikäli kansantalouden käsitteet eivät oikein ole hanskassa. Tällöin sekoitetaan iloisesti mikro- ja makrotalousteoria. Mikrotalous on kuitenkin mikrotaloutta ja makrotalous makrotaloutta riippumatta talousyksikön koosta. Mikrotalous kertoo, kuinka talousyksikkö vuorovaikuttaa muiden talousyksiköiden kanssa. Makrotalous taas kertoo, miten talouden tekijät "virtaavat" kokonaisuudessa.

"Warren Buffet" -valtio synnyttää paljon paremmin hyvinvointia kansalaisilleen kuin "Somalia" -yritys. Pitäisin myös paljon luotettavampana "Warren Buffet" -valtion liikkeelle laskemia velkakirjoja, kuin "Somalia" -yrityksen. Vaikka Warren Buffet kirjailisi paperilapuille numeroita ja lupaisi maksaa niistä vaadittaessa dollareita lapulle kirjatun summan, pitäisin niitä uskottavampana rahana, kuin Soimalian sillinkiä. 

Valtion ei ikinä tarvitse maksaa velkaansa!

Taas väärin. Kyllä valtionkin täytyy velkansa maksaa, ja myös korot niistä. Valtio voi toki ottaa uutta velkaa tilalle, jos luottokelpoisuus on kunnossa. Mutta niin voi Matti Meikäläinenkin. Jossain vaiheessa raja kuitenkin tulee vastaan. Joillekin valtioille se tulee ennemmin ja joillekin myöhemmin.

Luulen, että pienenä syrjäisenä maana Suomella tämä raja on "ennemmin". Nyt velkaannumme joka vuosi 8 - 9 Mrd € lisää. Jos tonnin nippu sileitä satasen seteleitä on millimetrin paksuinen nippu, miljoona euroa vastaa metrin korkuista kasaa ja miljardi kilometrin korkuista. Ja on ihan eri asia hypätä pituutta 8 metriä, kuin 8 kilometriä.

Velkaannumme nykyään siis vuosittain Himalajan korkuisen kasan sileitä satasen seteleitä ja velkavuoremme ulottuu jo avaruuden rajalle (määritelmän mukaan 100 km). Pelkkiä korkomenoja maksamme näinä matalan korkotason aikoinakin enemmän, kuin Suomen korkeimman tunturin korkeus on. Kun korkotaso tästä jossain vaiheessa normalisoituu, korkoihin menee enemmän, kuin Alpeilla on korkeutta.

Voisiko siis syynä leikkauksille ja säästöille olla se, että jotain konkreettista on viimeinkin pakko tehdä?