Tee se itse yhdistelmärahasto

Pari päivää sitten Arvopaperi lehti julkaisi artikkelin pankkien tarjoamien yhdistelmärahastojen tuotoista ja kustannuksista. Toki siitä virisi keskustelu myös Twitterissä:

Kalliit yhdistelmärahastot syövät säästöt - Arvopaperi https://t.co/1ZzHFfabSu

— Arvopaperi (@Arvopaperi) 17. huhtikuuta 2016

Totesin keskustelussa:

Miksi maksaa #yhdistelmärahasto'sta, kun sellaisen voi tehdä itse? #sijoittaminen @Arvopaperi

— Martti Kyllönen (@martkyll) 17. huhtikuuta 2016

Kun noin tuli tokaistua, niin pakkohan on sitten antaa neuvot, kuinka voit tehdä oman yhdistelmärahaston murto-osalla pankin perimistä kustannuksista. Homma vaatii hiukan enemmän vaivaa, kuin aikaisemmin neuvomani osakesalkun muodostaminen indeksirahastolla.

Yhdistelmärahaston tekoon tarvitaan osakeindeksirahaston lisäksi joku korkoindeksirahasto. Ja sen lisäksi joutuu haluaminsa väliajoin hiukan laskeskelemaan, että allokaatio korkosijoituksen ja osakesijoituksen välillä on haluttu. Jos esimerkiksi on suunnitellut laittavansa 60% sijoituksista osakkeisiin ja 40% korkoihin (tämä on aika usein pankin "sijoitusneuvojan" antaama ohje sopivaksi allokaatioksi), niin sijoituksia on siirrettävä osakerahastosta korkorahaston puolelle, jos osakkeiden paino kasvaa liian suureksi. Ja vastaavasti täytyy ostaa enemmän osakerahastoa korkorahaston sijaan, jos kurssit kovin tippuvat.

Yksinkertaisimmillaan tuon allokaation pitää kuosissa seuraavasti:

• Kuukausittain rahastoihin säästettävä summa on 100 rahaa
• Osakeindeksirahastoa merkitään 60 rahalla ja korkoindeksirahastoa 40 rahalla
• Jos osakeindeksirahasto on seuraavassa kuussa noussut enemmän kuin 60/100-osaa koko sijoitustesi arvosta, laitetaan osakeindeksirahastoon vastaavan verran vähemmän rahaa ja laitetaan se sensijaan korkoindeksirahastoon
• Jos osakeindeksirahasto on seuraavassa kuussa noussut vähemmän kuin 60/100-osaa koko sijoitustesi arvosta, laitetaan korkoindeksirahastoon vastaavan verran vähemmän rahaa ja laitetaan se sensijaan osakeindeksirahastoon

Idea on siis se, että kuukausittaisten rahastomerkintöjen jälkeen osakkeiden määrä sijoituksista on se alunperin suunniteltu 60% ja korkosijoitusten määrä 40%.

Voit toki itse vapaasti valita tuon allokaatio-prosentin. Voit myös yrittää halutessasi ajoittaaa allokaatiota siten, että osakemarkkinoiden kyntäessä pohjia allokoit isommalla prosentilla osakkeisiin ja korkeasuhdanteessa taas allokoit isommalla prosentilla korkoihin. Tämä on kuitenkin hifistelyä ja voi jopa johtaa huonoihin tuloksiin tuoton hakemisessa.

Jos et muita rahastoja keksi, niin osakeindeksirahastoksi kannattaa valita Nordnetin täysin kuluton ja OMXH25 GI indeksin mukaan liikkuva Superrahasto Suomi. Korkorahastoksi kannattaa ottaa joku valtioiden obligaatiolainoja seuraava indeksirahasto. Yksi esimerkki voisi olla Seligsonin Euro Obligaatio rahasto, jonka merkintäkulut on 0% kuten myös lunastuskulut, jos sijoitusaika on yli 90 päivää. Hallinnointipalkkio tästä Seligsonin Euro Obligaatio rahastosta on 0,28% vuodessa. 

Vuotuiset kokonaiskulut 60%n allokaatiolla tästä yhdistelmärahastosta olisi siis 0,112%. Aika paljon vähemmän, kuin yhdelläkään tuossa Arvopaperin lehtiartikkelissa. Ero kalleimpaan on lähes 20-kertainen ja halvimpaankin nelinkertainen. Tässä postauksessa en ajatellut paasata, että kuluilla on sitten todellakin väliä, erityisesti pitkäaikaisissa sijoituksissa.

Itse rakennetun yhdistelmärahaston tuotto

No mitä tämä Tee se itse yhdistelmärahasto tuottaisi? Tulevaisuudesta en toki pysty sanomaan mitään, mutta viimeisen 14 vuoden aikana helmikuusta 2002 helmikuuhun 2016 olisi tämä yhdistelmärahasto tuottanut 7,7% per annum. Viimeisen viiden vuoden tuotto p.a. olisi ollut 6,7%. Eli siis myös tuotossa tämä olisi ollut Arvopaperin artikkelin voittaja.

Tee se itse - yhdistelmärahasto

Keskeisin syy lienee tämän Tee se itse yhdistelmärahaston menestykseen on juuri nuo kulut. Pankin tarjoama "aktiivinen" rahaston hoito ei tuota ylituottoa, vaan käytännössä häviät niillä indeksirahastoille juuri noiden korkeiden kulujen verran. 14 vuoden säästöajalla se tekee sinulle jo pitkän pennin.

Sääntelyllä Suomi nousuun

Tämä keskusteluketju Twitterissä sai minut miettimään sääntelyn merkitystä Suomen kansantaloudelle:

Taksi Tukholma-Arlandan lentokenttä (42 km) maksaa SEK 390-520 eli 42-54 euroa. Eli lähes sama kuin Hgin keskustasta Hki-Vantaalle (18 km).

— juhana vartiainen (@filsdeproust) 19. huhtikuuta 2016

Kun usean politikon ja jopa ministerin (Timo Soini, PS) suusta on kuultu taksiliikenteen sääntelyn ja lupakäytäntöjen siunauksellisuudesta, niin pakkohan se on meidän tavallisten tyhmien kansalaisten ymmärtää.

Mutta koska sääntely, lupakäytännöt ja säännösviidakko on niin hyvä asia, niin miksi sitä ei laajenneta kattamaan kaikkia toimialojamme. Sehän pelastaisi koko kansantaloutemme ja kääntäisi oikeasti Suomen uuteen kukoistukseen.

Otetaan nyt vaikka esimerkiksi siivousala.

Ammattisiivouslupa

Varmistaaksemme siivoojien ammattitaidon ja luotettavuuden saisi maksua vastaan siivoustyötä tehdä ainoastaan henkilö tai yrittäjä, joka on käynyt ammattisiivouskurssin ja läpäissyt siivouskokeen. Ammattisiivouslupa tulisi olla aina siivoustyössä mukana, jotta viranomaiset voisivat torjua pimeää siivousta ja valvoa toimintaa

Ilman lupaa siivoavathan ovat valtava riski kaikille siivouspalveluita käyttäville. Ei koskaan tiedä millainen osaamaton siivooja osuu kohdalle ja löytääkö se edes roskalaatikoille. Pahimmassa tapauksessa siivoojaksi voisi päästä joku rikollinen, joka siivouksen ohessa putsaisi sinut arvo-omaisuudestasi.

Suomenkielen kielitaitovaatimus olisi ehdoton siivousluvan edellytys, Muutenhan kommunikointi asiakkaan kanssa olisi liian vaikeaa ja siivotuksi voisi tulla ihan väärät huoneet.

Haja-asutusalueen siivouspalvelut, päivystysvelvollisuus

Tottakai siivouslupia myönnettäisiin vain rajoitettu määrä kuhunkin kuntaan eikä siivouspalveluita voisi missään nimessä harjoittaa muualla, kuin luvan rajaamassa kunnassa. Näin varmistettaisiin siivouspalveluiden saatavuus myös syrjäseuduilla ja haja-asutusalueille. Siivouspalveluiden päivystysvelvollisuudella siivousyrittäjille varmistaisimme sen, että jos sattuisi ketsuppipullo kaatumaan vaikkapa lauantaiyönä kello 2:00, voisi asiakas olla varma saavansa siivoojan hätiin heti tarvittaessa

Siivousliitto

Jokaisen siivouspalvelua tarjoavan tulisi kuulua siivousliittoon, joka esittää ELY-keskukselle siivousvuorojärjestyksen. Siivousvuorojärjestyksellä taattaisiin siivoojan saatavuus kaikkina vuorokauden aikoina ja yleisesti ohjattaisiin siivouspalveluitten tarjonnan määrää kysynnän vaihtelujen edellyttämällä tavalla. 

Siivousliitto organisoisi myös tilausvälityskeskuksen, josta tilaamalla asiakas saisi tilattua itselleen siivoojan sellaista tarvitessaan.

Verotus, hinnoittelu

Ammattisiivouslupa ja sen huolellinen valvonta varmistaisi, ettei kukaan vain maksua vastaan harjoittaisi pimeää siivoustoimintaa, Siinähän saattaisi naapurin teini mennä luvatta mummolle ikkunoita pesemään ja mahdollisesti jopa kiertää veroja. Toki siivouspalvelusta määrätyt hinnat tulisi määrittää valtioneuvoston asetuksella, ettei asiakkaalle tulisi yllätyksiä siivouspalvelun hinnasta.

Hinnoittelun tulisi tietenkin olla kustannussuuntautunutta siten että hintoihin sisältyy kohtuullinen voitto. Näin varmistettaisiin mahdollisimman tehokas ja kehittyvä toiminta polkematta siivouspalvelua tuottavien taloudellisia oikeuksia.

Kaikille siivoustarvikkeille ja puhdistusaineille tulisi laittaa riittävät erillisverot samaan tyyliin, kuin nyt on järjestetty ajoneuvo- ja polttoaineverotus. Ammattisiivousluvan omistaja voisi toki ostaa siivousvälineensä verotta ja myydä ne edelleen kuluttajille sen jälkeen, kun välineitä on käytetty määritelty aika siivoistoimen harjoittamiseen.

Siivousluvan peruuttaminen

Siivouslupa olisi tietenkin henkilökohtainen eikä sitä saisi myydä tai muuten luovuttaa toisen käytettäväksi.

Siivouslupa voitaisiin kuitenkin peruuttaa, mikäli siivoustyössä esiintyisi vakavia rikkomuksia tai laiminlyntejä. Samoin siivouslupa tulisi peruuttaa, jos siivoustoimintaa ei ole aloitettu luvan määräämänä ajankohtana tai siivoustoiminnan harjoittaminen on lopetettu.

-------------------------

Kyllä näillä toimenpiteillä siivoustoimiala alkaisi sujua. Tarjonta ja kysyntä kohtaisivat ja asiakas voisi olla varma, että saisi riittävän laadukasta siivouspalvelua.

Vastaavia toimialoja löytyisi meltä vaikka kuinka. On parturia ja kampaajaa, isännöintipalveluita, mökkitalkkareita ja jos jonkinlaista, joita ilman me suomalaiset emme voi elää. Laittamalla kaikki nämä toimialat tiukan sääntelyn ja valvonnan alle riittäisi kaikille töitä ja Suomen kansa olisi onnellista.

Mallisalkkujen seuranta huhtikuu 2016

Edellisen kuukauden nousupyrähdys jäi lyhyeksi, kuten nousupaine ennakoi. Ja Listojen lista pärjäsikin rökälemäisen huonosti. Kun OMXH25 PI -indeksi pysyi kuukauden takaisella tasollaan, Listojen lista putosi -4,1%. Sen sijaan uusi Momentum lista (+4,4%) kipusi suunnilleen saman verran plussalle:

Mallisalkku muutos	20160311	20110909
OMXH25PI indeksi	0,1 %	68,4 %
Liisan lista	-0,7 %	100,7 %
Timon lista	-1,5 %	119,3 %
FIM potentiaali	3,7 %	171,9 %
Sergion lista	-2,7 %	29,5 %
Balancen lista	0,6 %	129,8 %
Taloustaidon lista	2,3 %	92,9 %
Inderes potentiaali	2,2 %	129,7 %
Listojen lista	-4,1 %	151,6 %
Momentum lista	4,4 %	227,0 %

Listojen lista hävisi selvästi myös jokaiselle alalistalleen. Parhaan tuoton toi tällä kertaa FIM potentiaali (+3,7%), joka myös kokonaistuotossa ohitti taas Listojen listan. Myös Taloustaidon lista (+2,3%) ja Inderes potentiaali (+2,2%) pärjäsivät hyvin. Sergion lista (-2,7%) oli jälleen kerran huonoin alalistoista, vaikka voittikin tässä kuussa Listojen listan.

Listojen listan ongelmaosakkeet olivat Nordea Bank (-12,9%), SSH Comm. Security (-12,3%), Fortum (-9,0%) ja United Bangers (-8,0%). Ilonaiheita ei Listojen listalta juuri tällä kertaa löytynyt.

Listojen listan tuotot	Pisteet	20160311
Raute A	24	-0,9 %
Talenom	22	4,6 %
United Bankers	20	-8,0 %
Neste	20	-1,1 %
Affecto	18	1,0 %
TeliaSonera	17	-6,6 %
Nordea Bank	16	-12,9 %
Stora Enso R	16	3,9 %
Fortum	12	-9,0 %
SSH Comm. Security	12	-12,3 %

Yhteisesti päätimme kuukausi sitten tiputtaa huonoimpana osakkeena SSH Comm. Securityn pois listalta. Aika hyvin tässä osuttiinkin, kun SSH:n tuotto oli vain 0,6 %-yksikköä parempi, kuin listalla oikeasti huonoiten pärjänneen Nordean. Ilman SSH:ta Listojen listan tuotto olisi ollut -3,22%.

Momentum listalle valikoitui kaksi yli 10%:n nousijaa, Elecster (+13,2%) ja Piippo (+12.2). Myös Etteplan (+8,4%) oli välillä jo yli 10 % tuotossa, mutta sen lento hiukan hiipui lopussa. Huonoin osake Momentum listalla oli Vaisala A, joka jäi miinukselle -3,1%.

Momentum listan tuotot	20160311
Nokian Renkaat	5,0 %
Vaisala A	−3,1 %
Nixu	5,2 %
Etteplan	8,4 %
Sanoma	0,2 %
Ilkka-Yhtymä II	6,0 %
Elecster A	13,2 %
Pohjois-Karjalan Kirjapaino	−0,8 %
Piippo	12,2 %
Lassila & Tikanoja	−2,5 %

Momentum listan laskentataulukosta löysin kaavavirheen, jonka seurauksena Piippo oli jäänyt alunperin listakärjestä pois ja sen sijalla listalle oli noussut eQ. Kun eQ:n pudotus viime kuussa oli -10.1% paransi tämän virheen korjaus melko tavalla Momentum listan tuottoa verrattuna siihen, mitä olen raportoinut pitkin kuukautta Mallisalkkujen seuranta -sivulla. 

eQ oli myös parviälymme valinta poistiputettavaksi osakkeeksi. Kun kaivelin vanhoja keskusteluja Kauppalehden keskustelupalstalta Mallisalkkujen seuranta -ketjusta, Sai myös Sanoma (+0,2%) osumia. Sanoman pois tiputtamalla Momentum listan tuotto olisi ollut +4,84%.

Kaikkiaan 11 osaketta nousi taas viime kuussa yli 10%. Kotipizza Group (+25,8%) oli päässyt FIM potentiaali listalle, Okmetic (21,3%) oli toiseksi paras (ei millään alalistalla) ja kolmantena Bittium  (+20,6%), joka löytyi Taloustaidon listan kärkipäästä.

Revenio Group (-18.2%) oli kuukauden huonoin tuotoltaan ja löytyi Liisan listalta. Nordea Bank löytyi sekä Sergiolta että Balancen listalta. Kaikkiaan 9 osaketta putosi yli 10%.

Listojen listan kärkikymmeniköstä vaihtui vain yksi osake. TeliaSonera (-6,6%) sai nyt vain seitsemän pistettä ja putosi sijalta 6 sijalle 22. Tilalle nousi Panostaja, joka piipahti viime kuun ajan kärkikymmenikön ulkopuolella.

Uusi Listojen listan kärkikymmenikkö on seuraava:

Listojen lista 20160415	Pisteet
Raute A	24
United Bankers	24
Neste	20
Talenom	17
Affecto	16
Nordea Bank	16
Stora Enso R	13
Panostaja	13
Fortum	12
SSH Comm. Security	12

Ja Momentum lista vastaavaasti:

Momentum lista 20160415	Pisteet
eQ	44
Ramirent	42
Orava Asuntorahasto	38
Apetit	33
Scanfil	23
Verkkokauppa.com	20
Cramo	19
United Bankers	17
Nordea Bank	17
Fortum	16

Haaste!

Haastan kaikki tämän blogin seuraajat: Minkä osakkeen SINÄ tiputtaisit pois näiltä listoilta noista kymmenestä kummallekin listaalle nyt valikoituneesta osakkeeesta? Ja erityisesti MIKSI?

Jos pystyisimme yhdessä valitsemaan pois edes keskimääräistä huonommin tuottavan osakkeen/osakkeet, saisimme kaikki tästä hyötyä. Mikäli haluat tulla mukaan tähän kokeiluun, laita vastauksesi kommenttina tämän blogi-kirjoituksen häntään, kerro vastausessa, mikä osake ja kummalta listalta. Kerro myös perustelusi, jotta muut lukijat voivat arvioida valintaasi. Näin motivoit myös minua jatkamaan tämän Listojen listan seurantaa ja julkaisemista.

Kuukauden päästä nähdään, kuinka arvauksemme osuivat. Antakaa siis omat arvauksenne!

Pyrin päivittämään suunnilleen kerran päivässä listojen tilanteen tuonne Mallisalkkujen seuranta sivulle. Sieltä löytyy myös graafi OMXH25 PI -indeksin, Listojen listan ja Momentumlistan kehityksestä. Kun saamme jonkun kuukauden tiputettua huonoimmat osakkeet pois, graafissa alkaa näkyä myös näiden valittujen listojen tuottojen kehitys.

Hyviä kauppoja!

Kaksi keinoa pankkikriisien torjumiseen

Twitterissä heräsi (taas kerran) keskustelu Kreikan talouskriisistä ja sen seurauksista pankkisektorille:

Aivan.
Eikös pankit ala olla jo kuivilla Kreikka-riskeistään? Bankstereiden bonareista päätellen näin. https://t.co/zFT6PAtbIg

— Jari Sarasvuo (@SarasvuoJari) 12. huhtikuuta 2016

Kreikan talouskriisiä eivät muut kuin kreikkalaiset itse voi pysyvästi ratkaista. Kestävä ratkaisu saavutetaan vain lopettamalla yli varojen eläminen.

Sen sijaan kriisin seurauksena uhka koko Euroopan laajuisesta pankkikriisistä olisi voitu hoitaa huomattavasti tyylikkäämmin. Nythän lopputulos tulee olemaan, että kriisin kustannukset kaatuvat jossain vaiheessa eurooppalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

Itse näen kaksi toimenpidettä joilla homma olisi pysynyt paremmin hallinnassa eikä kuorma veronmaksajille olisi niin suuri kuin nyt toteutui. Mahdollisesti koko Kreikan kriisi olisi jo pois päiväjärjestyksestä.

1. Pankkien osakekannan haltuuotto

Vaikka olen vannoutunut porvari, mielestäni USA hoiti oman pankkikriisinsä kertaluokkaa Eurooppaa paremmin tukemalla pankkeja ainoastaan vastikkeellisesti. Tuen edellytyksenä oli pankin omistuksen siirtyminen liittovaltiolle. Joku kutsuisi moista operaatiota jopa sosialisoinniksi. Minä kutsun sitä taloudellisen riskin kohtaamiseksi. Vanhat omistajat kokivat oikeasti sen taloudellisen riskin, joka osakkeenomistajalle kuuluu.

Kun liittovaltio otti tukea vastaan pankissa määräysvallan, korjaavat ja taseen tervehdyttävät toimenpiteet päästiin tekemään systemaattisesti. Ja kun pankit saatiin takaisin jaloilleen, osakkeiden myynnillä takaisin osakemarkkinoille saatiin yhteiskunnalle korvaus annetusta tuesta. 

Euroopassa taas keskuspankki siirsi taloudellisen vastuun vaikeuksiin joutuneilta yksityisiltä lainoittajapankeilta veronmaksajille ostamalla roskalainat pois pankeilta ilman että pankin omistajien taloudellinen riski konkretisoitui mitenkään.

2. Pankin johdon ja hallituksen jäsenten henkilökohtainen vastuu

Isolta osalta pankkien ylisuuret riskit ovat seurausta toimivan johdon ja pankin hallituksen yltiöpäisestä riskinotosta. Pontimena tässä on henkilökohtaisen rikastumisen mahdollisuus ilman laajempaa taloudellista riskiä. Kun riskit alkavat toteutua, on päätöksen tehnyt johtaja jo todennäköisesti siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen tai vetäytynyt eläkkeelle nauttimaan henkilökohtaisesta varallisuudestaan. Tätä ilmiötä kutsutaan nimellä Moral Hazard eli suomeksi Moraalikato.

Ainoa keino välttää tätä olisi säätää EU-tasoinen direktiivi, että yhteiskunnan tukeen johtava toimenpide tai riskinotto aiheuttaisi pankin johdolle ja hallituksen jäsenille velvollisuuden vastata yhteiskunnalle aiheutuneesta vahingosta koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Eihän nämä oikeasti auttaisi ongelmien korjaamisessa, mutta olisi riittävä pelote päättäjille välttää ylisuuria riskejä sekä "rikoshyödyn" lunastaminen yhteiskunnan haltuun.

Käsittääkseni Brasliassa on tällainen laki voimassa ja vaikka Brasilialla onkin muita vakavia ongelmia ihan riittämiin, vuoden 2008 finassikriisistä Brasilia selvisi selvästi paremmin kuin moni muu valtio.

Jos veivaat, niin veivaa. Jos holdaat niin holdaa

Sain jonkin verran palautetta siitä, että jätin toissapäiväisistä  Momentum listani tuottolaskelmista pois verot ja kaupankäyntikulut. Onhan ihan eri juttu holdailla yhtä arvopaperia 4,5 vuotta, kuin veivata kerran kuussa kymmentä arvopaperia.

Kaupankäyntikulut on vielä suhteellisen helppo huomioida laskelmissa, mutta verot onkin jo hankalampi juttu. Niiden suuruus kun on kovasti riippuvainen sijoittajan muusta tilanteesta: Kunka suuret pääomatulot kaikkiaan on? Tuleeko niitä muista lähteistä? Onko tappioita hyödynnettävänä?

Yritetään kuitenkin. Lähtöoletuksena on, että kauppaa käydään Nordnet Pankin Suomen sivuliikkeen kuluilla, pääomatuotot jäävät kaikkiaan alle 30 000 €/v. Tällöin alle 10 kauppaa kuussa tekevä maksaa kaupankäyntikuluja 0,15% per kauppa ja 10-50 kauppaa/kk tekevä maksaa kuluja 0,10% per kauppa. Ja pääomatulojen vero on 30%. Laskelmassa ei huomioida sitä, että verot tarvitsee maksaa vasta yli vuosi sen jälkeen kun kauppa on tehty.

OMXH25 PI tuotti siis seurantajaksolla 4,5 vuodessa kumulatiivisesti +68,27% (+10,30% per annum korkoa korolle) ja Momentum lista +213,22% (+25,76% per annum).

Momentum listalla vaihtuu käytännössä kaikki osakkeet kerran kuussa joten kaupankäyntikuluja tulee 0,20% (kymmenen osakkeen myynti ja uusien osto, yhteensä 20 kauppaa) joka kuukausi. Lisäksi veroja joutuu maksamaan joka kuukausi myyntivoitosta 30%. Holdaamalla OMXH25 PI indeksiin sidottua ETF:ää joutuu maksamaan kaupankäynti kulut 0,15% vain kahdesti. Ostaessaan alussa ja myydessään lopussa. Ja tästäkin menee tietenkin myydessä veroa 30% myyntivoitosta.

Momentum -listan nettotuotto näillä parameteilla putosi reilusti. Nyt 4,5 vuoden kokonaistuotto olikin enää +108,90% (+15,71% per annum). Eli puolet tuotosta vei verottajan karvainen koura. Silti lopputuloksena oli salkun tuplaaminen. OMXH25 PI ETF:ästä kaupankäyntikulut ja myyntivoiton verot nappasivat vain reilut 20%-yksikköä ja kokonaistuotto jäi +47,39%:iin eli 9,18% per annum.

Veivaaminen siis kannattaa tässä tapauksessa selvästi. Mutta hommassa on pidettävä pää kylmänä, eikä saa langeta sijoittajan pahimpiin psykologisiin ansoihin.

Tyypillisesti voitolla olevat osakkeet on helppo myydä pois, mutta veivatessa täytyy myös ottaa tappiot nopeasti eikä jäädä niiden kanssa odottelemaan, josko kurssit kuitenkin kohta nousisivat. Lopputuloksena sinulla on helposti salkku täynnä turskaosakkeita.

Holdatessa taas hermo helposti pettää pitkän laskuputken aikana ja kuitenkin alat säätää salkkua juuri silloin, kun tappiot on pahimmillaan. Tällöin helposti myy osakkeensa juuri pohjalla.

Pidä siis mielessä:

Jos veivaat, niin veivaa. Jos holdaat, niin holdaa!

Momentum lista uutena seurattavana

Kirjoittelin syksyllä, että seuraan Listojen listan lisäksi Potentiaaliset nousijat listaa.

Jo pidempään olen miettinyt, kuinka Listojen listan tai Potentiaaliset nousijat listan saisi paremmin huomioimaan muutokset osakkeiden trendissä. Olin jo ryhtynyt tekemään momentum analyysiä Potentiaaliset nousijat listalleni, kun nimimerkki "Susirajan Sissi" kysyi Kauppalehden keskustelupalstalla:

"Alla olevan jutun pohjalta ajattelin, että kenties ei pitäisikään kiinnittää huomiota pelkkiin pisteisiin, vaan niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Ostotilanteessa siis suurin mielenkiinto positiivisiin suositusten muutoksiin. Vai pitäisikö sijoitusstrategia olla tulosennusteiden korjauksiin perustuva momentum-strategia?"

Keskustelumme aiheesta löytyy muutama viesti eteenpäin tästä Sissin avauksesta alkaen.

Ajatukseni oli, että jos parviäly toimii, analyytikoiden ennustemuutokset voisivat hyvin indikoida parven suunnan muuttumista. Ensimmäinen kokeilu oli katsoa osakkeen sijoitusmuutosta Potentiaaliset nousijat listalla. Nousupotentiaalihan paranee, jos:

1) analyytikot nostavat tavoitehintojaan eikä kurssi ole vielä kerennyt nousta mukana
2) osakkeen kurssi putoaa ilman, että analyytikot pudottavat tavoitehintaa

Tuossa 2) vaihtoehdossa on kuitenkin "sudenkuoppa". osakkeen kurssi voi pudota, jos:

2a) Joku suuromistaja tarvitsee rahaa tai on muusta syystä päättänyt myydä osaketta, jolloin osake on vain "väärin hinnoiteltu"
2b) Yhtiö on todella menossa kuralle ja on vain ajan kysymys, että analyytikot päivittävät tavoitehintojaan alaspäin

1) ja 2a) ovat tilanteita, joissa osaketta kannattaa ostaa, koska markkina hinnoittelee ne potentiaaliin nähden liian halvaksi. Sen sijaan 2b) on tilanne, jolloin osakkeen ostamista kannattaa välttää.

Susirajan Sissi ehdotti tähän ongelmaan ratkaisuksi tunnusluvuiltaan huonojen osakkeiden tiputtamista pois fundamenttianalyysin perusteella. Kim ja Tom Lindströn olivat kirjoittaneet aikoinaan Nordnet blogissa, että jo muutamalla tunnusluvulla oli pystynyt tiputtamaan huonoimman neljänneksen osakkeista pois. Jopa pelkästään se, että yhtiö jakoi osinkoa, oli indikoinut osakkeelle parempaa tulevaa kurssikehitystä, kuin osinkoa jakamattoman yhtiön osake tarjosi.

Koska osingot sai helposti Kauppalehdestä taulukkoon useamman vuoden ajalta, päätin lisätä Momentum listaani kriteeriksi: Yhtiön on jaettava osinkoa, jotta se pääsee mukaan Momentum listalle.

Lopullisen analyysin tein koko Potentiaaliset nousijat seuranta-ajalta (4 vuotta ja 6 kuukautta). Katsoin sijamuutoksen edellisestä kuusta ja listasin osakkeet paremmuusjärjestykseen: eniten sijoitustaan parantaneet keulille. Sitten katsoin, mikä oli kymmenen ensimmäisen osinkoa ko. kuussa maksaneen osakkeen tuotto tulevassa kuussa.

Tulos oli huima:

Graafissa on vertailun vuoksi OMXH25 PI -indeksin ja Potentiaaliset nousijat listan tuottokäyrät. OMXH25 PI indeksin kokonaistuotto oli seurantajaksolla syyskuusta 2011 maaliskuuhun 2016  +68,27%, Nousijat lista oli tuottanut vastaavasti +145,13%. Momentum listan tuotto samalta ajalta oli +213,22%.

Laskin listoille myös tavoitetuoton korkoa korolle per annum siten, että tämä tavoitetuotto toi tarkalleen saman tuoton, kuin listojen helmikuun 2016 kokonaistuotto oli. OMXH25 PI:n vuosituotto seurantajaksolla oli 10,30%, Potentiaaliset nousijat tuotti vastaavasti 19,95% ja Momentum listan tuotto oli 25,76% vuodessa.

Ihan suoraan nämä tuotot eivät ole vertailukelpoisia. OMXH25 PI indeksiä voit holdailla koko seuranta-ajan, Potentiaaliset nousijat listalta vaihtuu keskimäärin 3-5 osaketta kuussa. Ja Momentum lista vaihtuu käytännössä joka kuukausi kokonaan. Potentiaaliset nousijat listan ja Momentum listan tuotoista pitäisi siis kuukausittain vähentää sekä kaupankäyntikulut että myyntivoitoista syntyvät verot. Mutta vaikka listojen tuotoista vähentäisi nämä kulut, jäisi niiden tuotto selvästi indeksituottoa paremmaksi.

(Edit 7.4.2016)
Kirjoitin erillisen blogipostauksen verojen vaikutuksesta Momentum listan tuottoon.

Jatkossa tulen seuraamaan Listojen listan lisäksi tätä Momentum listaa. Lähes päivittäinen tilanne kuluvan kuun listoille seuloutuneista osakkeista ja niiden tuotoista on nähtävissä tämän blogin Mallisalkkujen seuranta -alasivulle upotetussa taulukossa

Nyt siis seuraamaan joko stabiilimpaa Listojen listaa tai villisti elävää Momentum listaa. :-)

Eläkkeiden rahoitus uusiksi

Lupasin vajaa vuosi sitten palata eläkkeiden rahoitukseen myöhemmin, kun kirjoitin postauksen Suomen sosiaaliturvasta.

Tänään Helsingin sanomat nosti aiheen esiin pääuutisenaan.

Nyt kun olen päivän meuhkannut Twitterissä sekä perustulosta että eläkkeiden rahoituksesta, on ilmeisesti pakko lunastaa aikoinaan antamani lupaus.

Kuten vuosi takaperin kirjoitin, meillä oli noin 1,2 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja eläketurvaan kului vuonna 2011 23,2 M€. Nyt tämä summa ylittää jo työikäisiltä kerättävät eläkemaksut. Keskieläke vuonna 2015 oli noin 1600 €/kk.

Suomen eläkemalli on ns. osittain rahastoiva, jossa noin 1/5-osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten ja 4/5-osaa käytetään suoraan nykyeläkkeiden maksuun. Koska meillä on pienenevät ikäluokat, eläkkeiden maksurasitus kasvaa erityisesti nuorten osalta kaikenaikaa. Jo nyt palkkasummasta noin 24% menee eläkkeiden rahoittamiseen.

Mikä sitten keinoksi, ettei nykymalli vie kohta kaikkia rahojamme? Ratkaisu on ns. varhaisen rahastoinnin malli. Mitä aikaisemmin eläkkeiden rahastointi aloitetaan, sitä enemmän korkoa korolle -periaate tuo helpotusta maksuihin. Nykyisellään eläkemaksuja alkaa kertyä, kun henkilö alkaa saada palkkatuloa. Aikaa rahastoinnille menetetään siis 17- 25 vuotta riippuen siitä, missä iässä työelämään siirrytään.

Jos rahastointi tehtäisiin heti lapsen syntymän hetkellä, sijoitettu raha tuottaisi korkoa korolle 65 vuotta. Paljonko rahastoitava summa pitäisi olla, että yhteiskunta voisi taata kansalaisilleen säällisen eläkkeen?

Tutkimusten mukaan osakket ovat pitkän päälle paras ja tuottavin sijoituskohde, kunhan huolehtii maantieteellisestä ja toimialahajautuksesta. Pörssiosakkeet ovat ainoa sijoitusmuoto, jotka varmasti antavat positiivisen tuoton millä tahansa aikajaksolla, jos sijoitusaika on vähintään 30 vuotta. Ja ajallisen hajautuksen avulla tuotto on tätäkin varmempi.

Pörssi on tuottanut reaalisesti viimeisen 200 vuoden aikana keskimäärin 8% per annum. Kirjoitin joku viikko sitten postauksen, jossa Helsingin pörssi on myös 2000-luvulla tuottanut suunnilleen saman. OMXH25 GI -indeksin nimellistuotto on ollut korkoa korolle 8,27% vuodessa helmikuusta 2002 helmikuuhun 2016. Inflaatio samana aikana on ollut noin 1,4 % per annum. Reaalituottoa siis vajaa 7%, vaikka jaksolle mahtuu 1930-luvun tasoinen pörssiromahdus.

Jotta ollaan varovaisia, pudotetaan tuottotavoitetta vielä tuostakin. Käytetään tuottotavoitteena vaikkapa 5% per annum. Todettakoon, että nykyinen elärahastojen tuottovaade on 4% vuodessa.

Tällöin syntymähetkellä sijoitettu 20 000 € mahdollistaa 65-vuotiaana nykyarvossa 2000 €/kk eläkkeen noin 112 vuotiaaksi.

65-vuotissynttäreillä rahaston arvo nykyrahassa on 454000 €. Tietenkään eläke ei saa olla kiinni siitä, satuitko syntymään sijoittamisen kannalta optimiaikaan vai juuri ennen romahdusta. Siksi nämä rahat kannattaa kerätä yhteiseen eläkerahastoon, josta tasataan näitä vaihteluita. Ja ennenaikaiselle eläkkeelle joutuvien eläkkeet voidaan hoitaa niillä rahoilla, jotka säästyvät ennen 112 vuoden ikää kuolleilta. Tällaisen rahaston hoitokulut olisivat kuitenkin vain murto-osan siitä, mitä nykyinen eläkeyhtiöiden verkosto meille maksaa.

Entä jos joku on sitä mieltä, ettei tuo 2000€/kk ole hänelle riittävä eläkkeen määrä? Tällöin henkilö voisi aivan vapaaehtoisesti ja itse säästää itselleen paremman eläkkeen. Minkä takia yhteiskunnan pitäisi rahoittaa ihmisille ansiosidonnainen sosiaaliturva? Kyllä yhteiskunnan järjestämänä täytyy riittää perusturva, Mikäli joku haluaa enemmän, voi aina itse säästää tai maksaa siihen soveltuvan vakuutuksen.

Paljonko yhteiskunnan sitten täytyisi tällaiseen rahastoon panostaa: Lapsia syntyy nykyään alle 60000 vuodessa. summa olisi siis 1,2 Mrd€/vuosi, kun nyt eläkkeitä varten joudutaan keräämään reippaasti yli 20 Mrd€/vuosi.

Säästöä yhteiskunnalle syntyisi karkeasti tuo 20 Mrd€/vuosi siinä vaiheessa, kun eläkemalli olisi täysin toiminnassa.

Lähivuosina ei tästä tietenkään olisi apua, koska nykyeläkkeetkin on rahoitettava.

Panostettava summa on jopa jonkin verran pienempi, kuin nyt maksetaan lapsilisiä. Jos yhteiskunnalla ei ole nyt varaa panostaa ylimääräistä 1,2 Mrd euroa tähän eläkejärjestelmään, voisiko lapsilisät konvertoida tällaiseksi rahastoksi? Kysehän on samojen lasten hyvinvoinnin varmistamisesta. Eletäänkö summalla "kädestä suuhun", vai olisiko meillä malttia vaurastua?