Mallisalkkujen seuranta heinäkuu 2015

Taas on mallisalkut päivitetty ja tässä yhteenvetoa heinäkuun 10. päivän tilanteesta.

Kreikan tilanne heilutteli edelleen indeksejä, mutta lopputuloksena päädyttiin varsin lähelle kesäkuun lukemia. Myöskään Kiinan pörssiromahdus ei ainakaan vielä näkynyt hermoiluna Suomessa. OMXH25PI -indeksi nousi seurantajaksolla +0,3%. Syvin kyykky nähtiin 7.7., jolloin käytiin lähes 3100 pisteen pinnassa. Saattaa olla, että siinä nähtiin myös tämän kesädipin pohjat, ellei Kreikka enää enempää sotke markkinoita tai Kiina eskaloidu nykyistä pahemmin.

Mallisalkkujen tuotot 10.7.2015 päätöskurseilla olivat:

Mallisalkku muutos	20150612	20110909
OMXH25PI indeksi	0,3 %	74,9 %
Liisan lista	1,3 %	84,0 %
Timon lista	0,3 %	103,8 %
FIM potentiaali	-2,1 %	179,5 %
Sergion lista	-0,5 %	41,6 %
Balancen lista	-0,4 %	120,4 %
Taloustaidon lista	0,4 %	83,4 %
Inderes potentiaali	1,7 %	158,6 %
Listojen lista	0,2 %	174,4 %

Listojen listan kehitys (+0,2%) ei merkittävästi poikennut indeksistä. Alalistoissakaan ei tapahtunut mitään erityisen radikaalia. Parhaan kuukausinousun teki Inderes potentiaali (+1,7%) ja Liisan listakin pääsi +1,3%:iin. Vaikka FIM potentiaali teki huonoimman kuukauden  (-2,1%) on se silti kumulatiivisesti edelleen kärjessä. Tosin Listojen lista kolkuttelee taas kannoille ja selvästi vähemmän volatiilina.

Mallisalkkujen tuottojen kumulatiivinen kehitys

Kesäkuun Listojen listan paras nousija oli seurantajaksolla Sampo (+7,6%) eikä Rautekaan jäänyt pahasti jälkeen (+6,8%). Pahiten Listojen listan kärkikymmeniköstä pettivät Affecto (-7,9%) ja Nokian Renkaat (-6,6%). Inderes potentiaalin kärkiosake oli Suominen +11,1% nousullaan. Lisäksi Raute ja Tieto (+5,4%) nostivat Inderesiä. Inderes potentiaalin pahimmat laskijat olivat Talenom (-5,5%) ja Innofaktor (-5,1%). Liisan listan nousun takana oli Orion +19,3% nousulla.

FIM potentiaalin kompastuskivi oli tällä kertaa Outokumpu, joka putosi seurantajaksolla -20,4%. Myös toiseksi huonoiten pärjännyt SSAB B (-10,3%) löytyi kuukausi sitten FIM potentiaalin kärkikymmeniköstä. Kolmas FIM potentiaalista löytynyt reipas putoja oli Innofaktor (-5,1%).

Listojen listan kesäkuun kympin kärkiosakkeet tuottivat seuraavasti:

Listakärjen tuotot	Pisteet	20150612
Raute A	24	6,8 %
Sponda	22	2,7 %
Nordea Bank	20	-1,5 %
Sampo A	20	7,6 %
Fiskars	20	1,3 %
Fortum	19	0,2 %
Aspo	18	0,5 %
TeliaSonera	16	-0,8 %
Nokian Renkaat	16	-6,6 %
Affecto	14	-7,9 %

Muita reippaan nousun tehneitä osakkeita olivat Componenta (+14,9%), Sanoma (+12,1%), Elisa (+8,5%) ja Tikkurila (+7,8%), mutta tämä nelikko ei päätynyt kesäkuussa minkään alalistan kärkikymmenikköön. Outokumpu ja ja SSAB B jäivät siis tuotossa hännille. Affecto oli kahdeksanneksi viimeinen ja löytyi Listojen listan lisäksi Balancen ja Taloustaidon kärkikymmeniköstä. NRE oli Liisan ja Timon listoilla kärkipäässä.

Kaikaenkaikkiaan vain neljä osaketta nousi kuukaudessa yli 10%. Normaalisti 10% ylittäjiä on vähintään tuplamäärä. Toisaalta yli 10% putoajiakin oli vain kaksi kappaletta. Varsin tasaista siis.

Kreikan käänteiden lisäksi tulevan kuukauden kehitykseen vaikuttaa vahvasti käynnistyvä tuloskausi. Ensimmäiset osavuosikatsaukset on jo nähty. Vaikka huhtikuusta kesäkuulle lasketeltiin rapsakkaa pulkkamäkeä, ollaan silti vielä reippaasti vuodenvaihdetta ylempänä. Nousupaine on siis edelleen selvästi pakkasella, kun verrataan analyytikoiden tavoitehintoja yritysten todelisiin kursseihin. Jotta yliarvostus ei purkaudu kurssilaskuna, pitäisi pikkuhiljaa myös toteutuneet tulokset kääntyä selvälle kasvu-uralle.

Tosin niin kauan, kuin korkotaso säilyy nykyisellään, eipä tuottoja taida oiken löytyä muualtakaan. Tämä tukenee erityisesti hyvien osingonmaksajien kursseja myös lähitulevaisuudessa. Osakkeiden ostaminen on kuitenkin nyt yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulissa piereskely - varovainen saa olla.

Jos jotain suunnittelet kuitenkin ostavasi, Listojen listan kärkikymmenikkö heinäkuussa on seuraava:

Listakärki 20150710	Pisteet
Affecto	23
Nokian Renkaat	22
Nordea Bank	20
Fiskars	19
Panostaja	19
Raute A	18
Aspo	18
Fortum	17
Scanfil	16
Sponda	15

Kuukauden nousija -sijoituskisassa 1/3 kisasta käyty

Huom! 

Heinäkuun lopussa on muutettu sääntöjä siten, että senttiosakkeisiin (alle 0,20€) sijoittaminen on kielletty. Syynä Kauppalehden tapa raportoida historialliset kurssitiedot kahdella desimaalilla. Kaikki ennen sääntömuutosta tehdyt senttiosakekaupat on kisatilastoinnissa korjattu kolmen desimaalin tarkkuudelle. Tämä postaus on tehty ennen sääntömuutosta, eikä alle 0,20 €:lla tehtyjen kauppojen lukuja ole korjattu vastaavasti

-------------------------------------------

Maaliskuussa Kauppalehden keskustelupalstalla käynnistämässäni erilaisessa sijoituskisassa on nyt neljä ensimmäistä kuukautta takanapäin.

Tilannekatsauksen löydät täältä.

Neljässä kuukaudessa on syntynyt yllättävänkin isot erot. Kun parhaan kisaajan kumulatiivinen tuotto on +33,85%, niin hännän huipuilla tappiota on jo yli 50%. Moisiin miinus-lukemiin on voinut päästä joko todella onnettomilla sijoitusvalinnoilla (Tikkaa heitävä Apina, hilloakehiin), holdaamalla liikaa (kurjis) tai jälki-ilmoittautumalla (molox, Lanugo).

Kärjessä taas useampi vaihto on pitänyt onnistua erityisen hyvin eikä yksikään sijoitus ole saanut olla totaalinen floppi. Yleinen kurssilasku on kuitenkin saanut aikaan sen että vain yhdeksän kisaajaa on kokonaistuloksessa plussalla. OMXH25 ETF:ää holdaava "Heimo Holdari" on kisassa 13. sijalla -5,91% kokonaistuotolla.

Swingien onnistuminen

Kukaan kisaajista ei ole onnistunut saamaan jokaisella swingillään plusmerkkistä tuottoa. Lähimmäksi on päässyt nimimerkki niko.m, jolla vain viimeinen toteutunut vaihto oli tappiollinen ja sekin vain sen takia, että vaihto lipsahti neljä päivää pitkäksi ja siten sääntöjen mukaan holdaussakoille. Tällä hetkellä niko.m on kisassa viidentenä.

Parhaat yksittäiset swingit (plussaa yli 10%):

Kisaaja	Osake	O.päivä	O.kurssi	M.päivä	Päiviä	M.kurssi	Tuotto-%
ajatuksenantaja	Trainers' House	24.3.15	0,03	25.3.15	1	0,04	32,93 %
calebbi	Outokumpu	3.3.15	5,86	15.4.15	43	7,60	29,30 %
Jurbo	Outokumpu	4.3.15	5,87	15.4.15	42	7,60	29,08 %
koalakarhu	Elektrobit	20.4.15	4,03	20.5.15	30	4,92	21,72 %
ajatuksenantaja	Biotie Therapies	13.5.15	0,14	22.5.15	9	0,17	21,06 %
Kiekuja	Elektrobit	6.5.15	4,10	19.5.15	13	4,91	19,40 %
Susirajan Sissi	Okmetic	2.3.15	5,59	30.3.15	28	6,67	18,96 %
martkyll	Ixonos	2.3.15	0,06	25.3.15	23	0,07	16,32 %
kapitaali-ali	Pöyry	4.5.15	3,30	7.5.15	3	3,85	16,32 %
torppis_ilves	PKC Group	29.4.15	19,65	13.5.15	14	22,60	14,67 %
lasuleeni	Elektrobit	14.4.15	4,10	3.6.15	50	4,80	11,97 %
HXMO	Panostaja	17.3.15	0,82	8.4.15	22	0,92	11,86 %
ajatuksenantaja	Tecnotree	5.3.15	0,09	10.3.15	5	0,10	10,78 %
kapitaali-ali	Nokian Renkaat	7.5.15	28,75	20.5.15	13	31,83	10,38 %
Lanugo	Biotie Therapies	17.6.15	0,19	18.6.15	1	0,21	10,19 %

Ja vastaavasti huonoimmat swingit (miinusta yli 20%):

Kisaaja	Osake	O.päivä	O.kurssi	M.päivä	Päiviä	M.kurssi	Tuotto-%
calebbi	SSH Comm. Security	16.4.15	6,16	11.5.15	25	4,88	-21,02 %
turskastelija	Biotie Therapies	13.4.15	0,18	8.5.15	25	0,14	-22,46 %
saunatupa	Nokia	14.4.15	7,49	6.5.15	22	5,72	-23,86 %
hilloakehiin	Outokumpu	22.6.15	5,06	8.7.15	16	3,80	-25,13 %
Morgan Kane	Outokumpu	28.5.15	5,12	8.7.15	41	3,80	-26,00 %
hilloakehiin	Outokumpu	21.4.15	7,07	4.6.15	44	5,16	-27,23 %
jamppavaan	Tulikivi A	2.3.15	0,26	15.4.15	44	0,18	-30,98 %
Tikkaa heittävä apina	Tecnotree	2.3.15	0,16	23.3.15	21	0,07	-56,38 %

Holdaussakot lisääntymässä

Selvästi alkaa kisaväsymys ja kesälomat painaa päälle, kun kisaajille lipsahtelee holdaussakkoja. Kisassahan tavoite on vaihtaa osaketta keskimäärin kerran kuussa ja jos osakkeen vaihtoväli venyy yli 45 päivän, kertyy sakkoa 1%-yksikkö per ylityspäivä. Kertynyt prosenttiliuku sitten vähennetään myyntituotoista.Holdaussakkoja alkaa kertyä.

Kun kisan alkukuukausina oli vain pari yksittäistä holdisakkoa, heinäkuun alun jälkeen niitä on kertynyt jo seitsemälle kisaajalle. Yksi syy näihin holdailuihin voi myös olla kurssien laskutrendi. Vaikka sijoittajan ohje on: "Ota tappiot nopeasti kotiin, mutta anna voittojen juosta", on tappiolla myyminen jopa tällaisessa leikkimielisessä kisassa ilmeisesti vaikeaa. niinpä sitten venytetään myynti ihan äärirajoille ja tappio sen kun kasvaa. 

Välitilinpäätös

Hämmästyttävän vaikeaa näyttää tulevan kuukauden nousijan löytäminen olevan. Joka kuukausi löytyy kuitenkin pörssilistalta nousseitakin osakkeita, myös tällaisina pulkkamäkikuukausina.

Reilun euron vientimaa

Suomalaiset pitävät Suomea Hi Tech -vientimaana. Itselleni muistui 80-luku mieleen oheisesta twiitistä:

Suomen vienti Kiinaan: sellua ja turkiksia. Tuonti Kiinasta: kännyköitä ja atk-laitteita. Mitäs me teknologiakansa. http://t.co/av8PFUGdxm

— Tuomas Niskakangas (@TNiskakangas) 24. kesäkuuta 2015

Silloin vietiin lähinnä sellua, sahatavaraa ja terästä. Ja Suomen sanottiin olevan "viiden markan vientimaa", kun tullitilastojen mukaan tavaraviennin arvo per kilo oli noin viiden silloisen markan tuntumassa.

Mutta se oli silloin ja nyt on nyt

Nyt Suomi on korkeasti koulutettu maa emmekä myy enää kansallisvarallisuuttamme pilkkahintaan raaka-aineina ulos. Vai onko näin? 

Tullitilastojen mukaan vuonna 2014 tavaravientimme arvo oli 55,829 Mrd € ja volyymi 45,55 Milj.tonnia. Keskiarvoksi tulee 1,23 €/kg eli 7,29 vanhaa markkaa kilolta. Siis kasvua +45%, jos muistikuvani tuosta viiden markan keskihinnasta 80-luvulta on oikea. Eipä ole tavaravientimme arvo juurikaan noussut, varsinkin jos inflaation ottaa huomioon. Vuodesta 1985 on elinkustannusindeksi noussut +98%

Käytännössä olemme siis nykyisin vielä pahemmin bulkin viejä kuin 30 vuotta sitten.

Vertailun vuoksi: iPhone 5S maksaa 600 euron hujakoilla ja painaa 112 g. Jos oletetaan hinta tehtaan portilla olevan vaikka vain 1/3-osa Suomen jälleenmyyntihinnoista, on iPhonen kilohinta 1785 €/kg, kun se lähtee vientiin Kiinasta. Kyllä Nokiaa ja sen suomalaista puhelinvalmistusta tulee ikävä.

Toki viemme nykyään paljon myös palveluja ja mm. peliteollisuus ja insinöörityö on Suomessa vahvaa. Kaikista meistä ei kuitenkaan voi tulla peliohjelmoijia eikä insinöörejä. Myös tavallisia valmistavan teollisuuden työpaikkoja tarvitaan Suomeen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus työllistyä.

Millaista teollisuutta Suomeen tarvitaan?

Suomalaisten osuus maapallon väestöstä on alle promille. Viisimiljoonaisen kansan luulisi löytävän markkinarakoa maailmalta sellaisillekin tuotteille, joiden arvo olisi lähempänä tuota iPhonen kilohintaa, kuin nyt toteutunutta Suomen tavaraviennin kilohintaa. 

Jos nyt ensialkuun yritettäisiin vaikka kymmenkertaistaa tavaravientimme arvo. Se tarkoittaisi sitä, että nykyinen raskaan teollisuuden tukeminen pitäisi Suomessa lopettaa ja panna kaikki yhteiskunnan paukut korkean teknologian PK yritysten kasvun ja työllistämiskyvyn turvaamiseen.

Kun pienille teknokogiayrityksillemme annetaan kasvun mahdollisuus, saattaa joistain niistä kasvaa Nokian tasoisia vientimme Hi Tech lippulaivoja. Se pitää kuitenkin olla meidän kaikkien yhteinen tavoite, niin porvareiden kuin duunareidenkin. Ja erityisesti virkamiesten.

Mitä Hallitus voisi tehdä?

Hallituksen ykkösasia pitäisi olla PK-yritysten kasvun ja työllistämismahdollisuuksien varmistaminen. Se onnistuu yksinkertaistamalla verotusta, lisäämällä työelämän joustoja, sallimalla pääomien kertyminen Suomeen ja suomalaisille, poistamalla turhia ja yritystoimintaa haittaavia normeja ja säädöksiä  sekä tukemalla markkinoita yksittäisten yritysten tukemisen sijaan.

Jos konkreettiset ideat em. asioiden parantamiseksi puuttuvat, siihen löytyy yksinkertainen keino: Kysykää yrittäjiltä, mikä nykyisin estää yrityksen kasvun ja työllistämisen. Vastaukseksi tulee varmasti myös monta sellaistakin estettä, jolle Hallitus ja virkamiehet eivät voi tehdä mitään. Mutta niistä joille voi, on helppo valita vaikka 10 eniten esiin nostettua estettä. Ja sittenn poistetaan ne.

Ei muuta kuin talkoot pystyyn!

.

Suomen sosiaaliturva ja perustulo

#Martinmallit häsä syntyi aikoinaan Twitter-keskustelussa, jossa laskeskelin auki nykyisen suomalaisen sosiaaliturvan ja uuden perustulon sekä eläkkeiden rahoitumallin vaikutuksia. Kyseinen keskustelu oli yksi keskeinen innoittaja, että tämä blogi ylipäätään syntyi.

Nykyinen sosiaaliturva

Suomessa on jo eräänlainen "perustulo" olemassa. Sekava kylläkin (KELAlta on haettavissa yhteensä noin 150 erilaista sosiaalietuutta), ja passivoiva (jos hankit palkkatuloja, sosiaaliturvasi leikkautuu). Käytännössä nykymallilla omaan käyttöön itse tienatusta rahasta jää ehkä vähiten juuri pienituloisilla, Sen takaa moninkertainen progressio sekä verotuksessa että erilaisissa etuuksissa ja tuissa.

Mutta joka tapauksessa: Yhteiskunta takaa sinulle viimeisenä turvana toimeentulotuen, jonka saat kun kaikki muut turvaverkot pettää. Sillä korvataan sinulle välttämättömät elinkustannukset ja asuminen. Keskimäärin pääaupunkiseudulla voit saada toimeentulotukea reilun tonnin kuussa. Helsingissä asuva täysin tuloton YH-vanhempi voi saada jopa 1500 €/kk ja päälle lapsilisät. Tämä kuitenkin edellyttää, että myös pysyt tulottomana.

Perustulon kannattajat ja vastustajat

Perustulon kannattajien yksi argumentti on, että se selkeyttäisi tukiviidakkoa ja lopettaisi ihmisten nöyryyttämisen KELAn luukulla. Monilla on myös kuvitelma, että siirtymällä perustuloon voisi sosiaaliturvan tasoa merkittävästi nostaa. Vastustajat taas pelkäävät perustulon houkuttelevan kaikki jäämään yhteiskunnan eläteiksi.

Minä itse olen vahvasti perustulon kannalla. Ihminen on keskimäärin rationaalinen ja omaa hyvinvointiaan tavoitteleva eläin. Jos ahkeroimalla voi parantaa omaa hyvinvointiaan, niin suurin osa niin myös tekee. Nykyinen perusturvan mallihan lähinnä vie sinulta vapaa-ajan, mikäli alat tavoitella hyvinvointia.

Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että Suomella olisi varaa käyttää yhtään nykyistä enempää rahaa kansalaistensa perusturvan hoitamiseen. Paljonko perusturvan taso voisi sitten olla?

#Martinmallit perustulo

Aikoinaan kaivelin netistä (vuoden 2011 lukuja), että suomalainen sosiaaliturva maksaa karkeasti 44,9 Mrd €/vuosi. Siis noin 700 €/kk/hlö, vauvasta vaariin. Tämä summa sisältää lapsilisät, sairauspäivärahat, työttömyysturvan, asumistuet, muut sosiaaliturvan menot ja eläketurvan. Eläketurva tästä on 23,2 Mrd €, eli kaikkeen muuhun jää 21,7 Mrd €.

Alle 16 vuotiaita on noin miljoona ja vanhuuseläkkeellä on 1,2 miljoonaa  suomalaista. Työllisiä on 2,4 miljoonaa ja tulottomia, työttömiä sekä opiskelijoita loput 0,8 miljoonaa. Yhteensä siis noin 5,4 miljoonaa suomalaista.

Eläkeläiset tiputan tästä laskelmasta pois ja palaan niihin joskus myöhemmässä postauksessa. Jäljelle jää 4,2 miljoonaa suomalaista, joiden sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 2011 21,7 Mrd €.

Jos lapsilisä olisi vakio 100 €/kk, kulut siitä olisivat 1,2 Mrd €/v.

Tulottomat, työttömät ja opiskelijat voisivat saada vaikka 1000 €/kk perustulon. Tästä kulut 9,6 Mrd €/v.

Työllisten mediaanitulo on päälle 3000 €/kk. Siis puolet työllisistä tienaa alle tuon mediaanin. Jos kaikesta tulosta menisi 1/3-osa veroa, niin negatiivisella tuloverolla 0 euroa tienaava saisi 1000 €/kk perustuloa, 1500 €:n tuloilla perustuloa tulisi 500 €/kk ja 3000 €/kk tienaavan perustulo olisi 0€.

1,2 miljoonaa työllistä saisi siis keskimäärin perustuloa 500 €/kk ja loput 1,2 miljoonaa ei saisi mitään. Tästä vuosikulu 7,2 Mrd €/v.

Yhteensä #Martinmallit perustulo maksaisi yhteiskunnalle 18,0 Mrd €/v. Säästöä syntyisi nykymalliin verrattuna 3,7 Mrd €/vuosi!

Paljonkos tämän hallituksen aikana pitikään säästää? Oliko se 4 Mrd €! Summa saataisiin kasaan reilussa vuodessa, jos Suomen sosiaaliturvassa siirryttäisiin perustuloon. Eikä tässä laskelmassa ole edes otettu mitenkään huomioon niitä dynaamisia vaikutuksia talouteeen, että vähäinenkin työ kannattaaisi ottaa vastaan, koska aina jäisi tienatusta eurosta omaan käyttöön 2/3-osaa.

Lopuksi

Rajussa sosiiaaliturvan uudistuksessa aina joku voittaa ja joku häviää. Postauksen alussa maittu helsinkiläinen yksinhuoltaja on toki tämän mallin kärsijä. Montakohan näitä kärsijöitä olisi ja kuinka äänekkäät edunvalvojat heillä on? Toisaalta riittää, että hän saa edes 750 €/kk tulot jostakin työstä, niin hänkin pääsee omilleen. Lisäksi kaikki opiskelijat ja iso osa työttömistä hyötyisi perustulosta. Ja yhteiskunnan resursseja vapautuisi turhasta KELA-byrokratiasta johonkin oikeasti tuottavaan työhön.

Saako rantasaunan rakentaa rannalle?

Tänään saimme lukea kahvilayrittäjästä, joka joutui "kymppitonnin" kesäkahvilaan rakennuttamaan "sadantonnin" putket. Rakentamismääräyksissä meillä olisi normitalkoissa kovasti muutenkin hommia.

Kouvolan kaupungin rakennusjärjestys

Nyt olen hankkinut hiukan omakohtaistakin tietoa rakentamisbyrokratiasta oman mökkisaunaprojektini alkumetreillä. Minulla on ikivanha päällekaatuva rantasauna mökkitontillani Kouvolassa. Sauna on noin seitsemän metrin päässä rannasta ja kokoa sillä on noin 15 neliötä.

Viisainta olisi purkaa sauna pois ja rakentaa tilalle uusi hiukan isompi versio. mutta kun ei käy. Rakennusjärjestys edellyttää rakennuslupaa mm. seuraaviin rakennushankkeisiin:

• rakennuksen rakentaminen
• rakennuksen laajentaminen
• kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen
• rakennuksen rakentamiseen verrattava korjaus- ja muutostyö
• turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin vaikuttava rakennuksen korjaus- ja muutostyö
• rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen

Pyysin rakennustarkastajaa käymään tontilla arvioimassa tilannetta. Nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan maksimissaan 25 neliön rantasaunan saa rakentaa 20 metrin päähän rannasta, kunhan ranta-alue säilytetään luonnontilaisena. Ei siis voi rakentaa uutta vanhan paikalle. Ei voi myöskään laajentaa nykyistä eikä edes tehdä täydellistä peruskorjausta ilman rakennuslupaa. Ja rakennuslupaa ei vanhan paikalle saa, koska "tontilla on tilaa rakentaa pykälien mukaiseenkin paikkaan".

20 metriä on hämmästyttävän pitkä matka, kun rantaan katselee pajupuskien lomasta. Siinähän ehtii hiki kuivaa löylystä uimaan kirmatessa.

Tulevan saunan terassilta näkymä rantaan päin

Luontoarvoja on kunnioitettava

Onhan se hienoa, että meillä on vielä puhdasta luontoa ja rakentamattomia rantoja. Mutta kun se minun mökkiranta on jo rakennettu. Samoin kuin muut lähimökit, joissa sauna saattaa olla jopa ihan vesirajassa. Uutta ei kuitenkaan saa rakentaa samaan paikkaan eikä edes vanhaa peruskorjata. Vaan jos korjaamaan ryhtyy, rannan pitääkin sen jälkeen näyttää luonnontilaiselta pajupusikolta. 

Meillä siis täytyy kaikki paikat näyttää aarnikorvelta. Ja sitähän meillä 5-miljoonaisella kansalla riittää yhdessä Euroopan suurimmista maista. Sitten lähdemme varta vasten Ruotsin risteilylle ihastelemaan Tukholman saaristoa ja sen kauniisti rakennetuja rantoja, siististi hoidettuja punamullattuja rantavajoja ja komeita rantahuviloita. 

Mutta me olemme metsäläisiä. Emme ilmeisesti kestä omassa lähiympäristössämme samanlaista kulttuurimaisemaa ja siisti hoidettuja pihapiirejä, vaan kaiken tulee olla luonnontilaista. Ainakin Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan.

Mallisalkkujen seuranta kesäkuu 2015

Tässäpä sitten Mallisalkkujen seuranta -raportti kesäkuun 12. päivän tilanteesta.

Indeksit jatkoivat laskuaan kesäkuun alussa pienen toukokuun loppupuolen tasanteen jälkeen OMXH25PI indeksi putosi seurantajaksolla -2,4%. Sen sijaan Listojen lista porskutti taas ihan päinvastaiseen suuntaan nousten +3,5%. Myös mallisalkuissa oli varsin laajasti hajontaa.

Mallisalkkujen tuotot 12.6.2015 päätöskursseilla olivat:

Päätöskurssit		20150612
Mallisalkku muutos	20150515	20110909
OMXH25PI indeksi	-2,4 %	74,3 %
Liisan lista	-3,4 %	81,5 %
Timon lista	-2,4 %	103,2 %
FIM potentiaali	5,2 %	185,4 %
Sergion lista	-1,7 %	42,2 %
Balancen lista	-1,2 %	121,3 %
Taloustaidon lista	-0,9 %	82,7 %
Inderes potentiaali	4,2 %	154,2 %
Listojen lista	3,5 %	173,7 %

FIM potentiaali (+5,2%) ja Inderes potentiaali (+4,2%) olivat ylivoimaisia. Syynä molemmissa Biotie Therapies (+40,0%), jota ei taida muut analyysitalot kuin Inderes seurata. Vain Inderesin seuraama osake saa myös Factsetin tietoihin saman tavoitehinnan. Tästä syystä Biotie nousi korkealle molemmissa mallisalkuissa. Jos useampi analyysitalo analysoi osaketta, tavoitehinnan mediaanista leikkautuu ääripäät pois. Muut mallisalkut jäivätkin sitten miinukselle. Pahiten Liisan lista (-3,4%), joka hävisi %-yksikön myös OMXH25PI -indeksille.

Toukokuun Listojen listan kärjestä ylivoimainen nousija oli siis Biotie. Myös Scanfil nousi +6,0%. FIM:llä Biotien lisäksi hyvin nousivat myös Digia (+11,4%) ja Nokia (+5,3%). Inderesiltä taas löytyi Biotien lisäksi Elektrobit (+15,6%). Muita yli 10 prosentin nousijoita olivat Trainers' House (+20,0%), F-Secure (+10,0%) ja Technotree (+10,0%), mutta ne eivät sijoittuneet toukokuussa minkään alalistan kymmenen kärkeen. Huonoimmin Listojen listan kärjessä pärjäsi Fortum (-6,2%) ja Sampo (-4,1%). 

Listojen listan toukokuun kympin kärkiosakkeet tuottivat seuraavasti:

Suositusten tuotot	Pisteet	20150515
Raute	30	-0,8 %
Biotie Therapies	22	40,0 %
Fortum	20	-6,2 %
Nordea Bank	20	0,4 %
Sampo A	20	-4,1 %
Fiskars	19	1,5 %
Scanfil	19	6,0 %
Aspo	17	0,4 %
TeliaSonera	16	-1,7 %
Restamax	14	-0,2 %

Laskupörssissäkin kuusi osaketta tuotti yli 10% kuukaudessa ja plussalle ylsi 29 seurattua osaketta. Kaikkiaan OMXH25PI -indeksiä paremmin pärjäsi yhteensä 59 seurattua osaketta. Häntäpäästä löytyy Liisan listan kärkikymmenikköön toukokuussa päässyt QPR Software (-11,6%) ja Inderesin suosittama Sponda (-10,8%). Seuratuista osakkeista eniten putosi Tikkurila (-12,2%).

Sitten hiukan selitystä: Mitä ovat "seuratut osakkeet"? Seurantaan osake pääsee, kun se on kerrankin noussut jollain alalistalla 10 kärkiosakkeen joukkoon ja siten saanut laskennassa pisteitä. Kaikkiaan seurannassa on tällä hetkellä 104 osaketta eli Pörssistä löytyvistä osakkeista noin 50 osaketta ei ole koko vajaan neljän vuoden aikana päässyt kertaakaan minkään alalistan kymmenen kärkiosakkeen joukkoon. Mukana seurannassa on myös sellaisia osakkeita kuin Talvivaara, koska joskus vuosina 2011 - 2012 se oli kovinkin analyytikoiden suosima. 

Seurannan aikana Talvivaaran kurssi on muuten pudonnut kaikkiaan -96,8%. Muut yli puolet arvostaan menettäneet osakkeet ovat Ixonos (-93,7%), Componenta (-64,7%), Ilkka-Yhtymä (-61,0%), Stockmann B (-54,1%) ja Alma Media (-51,1%). Kumulatiivisesti eniten nousseita ovat Elektrobit (+745,4%), Revenio Group (+313,8%) ja Metsä Board B (+291,9%). Kaikkiaan seuranta-aikana on 29 osaketta noussut kumulatiivisesti yli 100%.

Lopuksi vielä kesäkuun Listojen lista -kärki:

Suositukset 20150612	Pisteet
Raute A	24
Sponda	22
Nordea Bank	20
Sampo A	20
Fiskars	20
Fortum	19
Aspo	18
TeliaSonera	16
Nokian Renkaat	16
Affecto	14

Nyt on tultu jo huhtikuun huipuista sen verran alas, että suosikkiosakkeitaan voi pikkuhiljaa alkaa vilkuilemaan sillä silmällä. Itse olen jo muutamia ostoja tehnyt. Uskon, että tämän kesän pohjat nähdään välittömästi Grexitin jälkeen ja sen jälkeen noustaan taas ehkä jopa ensi vuoden alkupuolelle asti.

Hallitus on paha

Ja haluaa vain kiusata milloin mitäkin kansalaisryhmää leikkauksillaan ja säästöillään.

#Hallitus on lähtökohtaisesti paha ja haluaa vain kurjuutta lisää kansalle? Olisiko näin? @jyrkiw @MarjaKangasvaar @somevaari

— Martti Kyllönen (@martkyll) 17. kesäkuuta 2015

Tämänsuuntainen keskustelu virisi tänä aamuna Twitterissä. Kuten kaikkina muinakin aamuina kevään eduskuntavaalien jälkeen.

Olisiko kuitenkaan näin?

Vai voisiko näiden leikkausten ja säästöjen taustalla olla jokin muukin syy? Jokaiselle on lienee selvää, että jos Matti Meikäläinen elää yli varojensa, ylivelkaantuu, eikä enää saa edes pikavippiä, niin Austerity-politiikkaahan siitä Matille seuraa. Syy Matin ongelmiin ei tietenkään ole rahojen loppuessa se, että sitten on oikeasti pihdattava, vaan ennen velkahanojen sulkeutumista tapahtunut törsääminen.

Useimmat ovat kuitenkin siinä uskossa, että valtioiden osalta asia olisi jotenkin toisin. Tällainen harha voi syntyä, mikäli kansantalouden käsitteet eivät oikein ole hanskassa. Tällöin sekoitetaan iloisesti mikro- ja makrotalousteoria. Mikrotalous on kuitenkin mikrotaloutta ja makrotalous makrotaloutta riippumatta talousyksikön koosta. Mikrotalous kertoo, kuinka talousyksikkö vuorovaikuttaa muiden talousyksiköiden kanssa. Makrotalous taas kertoo, miten talouden tekijät "virtaavat" kokonaisuudessa.

"Warren Buffet" -valtio synnyttää paljon paremmin hyvinvointia kansalaisilleen kuin "Somalia" -yritys. Pitäisin myös paljon luotettavampana "Warren Buffet" -valtion liikkeelle laskemia velkakirjoja, kuin "Somalia" -yrityksen. Vaikka Warren Buffet kirjailisi paperilapuille numeroita ja lupaisi maksaa niistä vaadittaessa dollareita lapulle kirjatun summan, pitäisin niitä uskottavampana rahana, kuin Soimalian sillinkiä. 

Valtion ei ikinä tarvitse maksaa velkaansa!

Taas väärin. Kyllä valtionkin täytyy velkansa maksaa, ja myös korot niistä. Valtio voi toki ottaa uutta velkaa tilalle, jos luottokelpoisuus on kunnossa. Mutta niin voi Matti Meikäläinenkin. Jossain vaiheessa raja kuitenkin tulee vastaan. Joillekin valtioille se tulee ennemmin ja joillekin myöhemmin.

Luulen, että pienenä syrjäisenä maana Suomella tämä raja on "ennemmin". Nyt velkaannumme joka vuosi 8 - 9 Mrd € lisää. Jos tonnin nippu sileitä satasen seteleitä on millimetrin paksuinen nippu, miljoona euroa vastaa metrin korkuista kasaa ja miljardi kilometrin korkuista. Ja on ihan eri asia hypätä pituutta 8 metriä, kuin 8 kilometriä.

Velkaannumme nykyään siis vuosittain Himalajan korkuisen kasan sileitä satasen seteleitä ja velkavuoremme ulottuu jo avaruuden rajalle (määritelmän mukaan 100 km). Pelkkiä korkomenoja maksamme näinä matalan korkotason aikoinakin enemmän, kuin Suomen korkeimman tunturin korkeus on. Kun korkotaso tästä jossain vaiheessa normalisoituu, korkoihin menee enemmän, kuin Alpeilla on korkeutta.

Voisiko siis syynä leikkauksille ja säästöille olla se, että jotain konkreettista on viimeinkin pakko tehdä?