Mallisalkkujen seuranta tammikuu 2016

Vuosi alkoi synkemmin kuin vuosiin. Itse asiassa vuoden ensimmäinen viikko oli mm Jenkkilässä huonoin vuoden aloitus kautta aikojen. Myös Helsingin pörssi on pudonnut edellisestä päivityksestä viitisen prosenttia. Kuinka tässä pudotuksessa kävi Listojen listalle?

Mallisalkkujen tuotot 15.1.2016 päätöskursseilla olivat:

Mallisalkku muutos	20151211	20110909
OMXH25PI indeksi	-5,3 %	63,0 %
Liisan lista	-4,7 %	91,6 %
Timon lista	-7,3 %	107,4 %
FIM potentiaali	-7,2 %	137,7 %
Sergion lista	-3,3 %	28,3 %
Balancen lista	-5,6 %	123,6 %
Taloustaidon lista	-7,1 %	76,5 %
Inderes potentiaali	-5,1 %	135,8 %
Listojen lista	-5,0 %	153,6 %

OMXH25 PI-indeksi putosi kuukaudessa -5,3% ja Listojen listakin -5,0%. Suurin osa alalistoista putosi kuitenkin vielä enemmän, joten Listojen lista paranteli taas suhteellisesti asemaansa. Ainoastaan Sergion lista (-3,3%) ja Liisan lista (-4,7%) putosivat Listojen listaa ja indeksiä vähemmän. Huhtikuun huipusta on OMXH25 PI-indeksi pudonnut jo noin -15% kun Listojen listan pudotus samana aikana on noin -5%. Huippunsa Listojen lista saavutti elokuussa, josta alas on tultu noin -8%.

Listojen listan kärkiosakkeista nousuun punnersi joulukuusta ainoastaan Panostaja (+3,4%). Muista maltillisimmin putosi Fiskars (-0,9%) ja Nordea Bank (-2,9%). Talenom (-14,3%) ja Outokumpu (-10,4%) taas putosivat kaksinumeroisella luvulla. Alalistoissakin oli muutaman onnistumisen vastapainona varsinaisia rökälevalintoja. Kuukauden kymmenen parhaimman nousijan joukosta löytyy vain kolme alalistoille yltänyttä: Nixu (+7,7%) ja Taaleritehdas (+5,3%) Inderes potentiaali listalta sekä Nokia (+4,4%) FIM Potentiaali listalta.

Kovimman nousun seurantajakson viimemetreillä teki yllätyssopimuksen Valtran kanssa tehnyt Kesla, joka nousi 39,9%. Martela (+31,8%) repäisi myös seurantajakson viimeisenä päivänä tulosposarin myötä melkoisen loppukirin. Pronssille seurantajaksolla ylsi Viking Line 25,5% nousulla. Muita yli 10% nousseita olivat Finnair (14,5%), Kesko B (13,2%) ja Comptel (11,3%). Tässäkin kuussa olisi siis voinut saada salkulleen hyvän tuoton, jos olisi osannut valita oikeat osakkeet.

Surkein suoritus seurantajaksolla oli SSAB B:llä (-24,8%), joka löytyi FIM Potentiaalin kärkikymmeniköstä. Toiseksi huonoiten menestyi Trainer's House (-22,2%), mutta se ei ollut myöskään minkään alalistan kärjessä. Sen sijaan Bittium (-18,6%) löytyi taloustaidon listalta. Kaikkiaan 27 osaketta putosi seurantajaksolla -10% tai enemmän.)

Listojen listan kuukauden takaisen kärkikymmenikön tuotot olivat seuraavat:

Listakärjen tuotot	Pisteet	20151211
Raute A	30	-7,1 %
Affecto	20	-4,5 %
TeliaSonera	20	-5,3 %
United Bankers	19	-4,4 %
Nordea Bank	16	-2,9 %
Fortum	15	-4,0 %
Fiskars	15	-0,9 %
Talenom	13	-14,3 %
Outokumpu	13	-10,4 %
Panostaja	12	3,4 %

Tammikuun alun laskun myötä analyytikoiden arvio tulevasta kurssikehityksestä on varsin neutraali. Nousupaine on nyt tasan nolla, eli analyytikot antavat yhtä monelle osakkeelle nykyistä kurssia korkeammam ja alemman tavoitehinnan. Tuottopotentiaalien keskiarvokin on melkein nolla eli +0,07%. Tämän pitäisi ennakoida kurssiluisun päättymistä ainakin seuraavalle kuukaudelle. Toisaalta nousuakaan ei juuri nyt odoteta. Suurimmat tuottopotentiaalit analyytikot antavat nyt Stora Ensolle, Cargotecille ja PKC Groupille..

Listojen listalla pisteitä saa nyt kaikkiaan 52 eri osaketta. Kovimman pudotuksen listasijoituksessa teki Biotie Therapies joka putosi sijalta 12 sijalle 53 jääden nyt kokonaan ilman pisteitä. Listojen listan kärkikymmeniköstä putosivat Fiskars (nyt sijalla 39), Outokumpu (sijalla 16) ja panostaja (sijalla 11). Uutena joukkoon nousivat PKC Group, Cargotec ja Stora Enso R.

Listojen listan kärkikymmenikkö on nyt tammikuussa seuraava:

Listakärki 20160115	Pisteet
Raute A	24
Talenom	22
PKC Group	22
Cargotec	18
Stora Enso R	18
TeliaSonera	17
Nordea Bank	16
United Bankers	15
Affecto	14
Fortum	13

Jos uskot, että tämänkertainen kurssilasku oli tässä, niin analyytikoiden parviäly on nyt näiden osakkeiden takana.

Hyviä kauppoja!

Kuukauden nousija kisatilanne on taas päivitetty

Kuukauden nousija kisassa on jäljellä enää reilu kaksi kuukautta.

Kisatilanne on päivitetty 18.12. päätöskurssien mukaiseen tilanteeseen kisan omalla sivulla.

Lisäksi kirjoittelin lyhyen raportin tilanteesta Kauppalehden keskustelupalstalle.

Yllättävän rajuja muutoksia on joulukuu saanut aikaan kisatilanteessa.

Mallisalkkujen seuranta joulukuu 2015

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja on aika tehdä viimeiset säädöt sijoitussalkkuun. Joulukuu on alkanut sijoittajan näkökulmasta surkeasti. EKP tuntuu pettäneen pahasti markkinaodotukset 3. joulukuuta pitämässään kokouksessa. Nousu syyskuun lopusta joulukuun alkuun oli rivakkaa, mutta se katkesi kuin kananlento tuohon EKP:n kokoukseen. Onkin mielenkiiintoista nähdä, kuinka Listojen lista on pärjännyt tässä markkinamyllerryksessä.

Mallisalkkujen tuotot 11.12.2015 päätöskursseilla olivat:

Mallisalkku muutos	20151113	20110909
OMXH25PI indeksi	-2,1 %	72,2 %
Liisan lista	1,2 %	101,0 %
Timon lista	0,7 %	123,7 %
FIM potentiaali	1,6 %	156,2 %
Sergion lista	0,9 %	32,7 %
Balancen lista	0,7 %	136,9 %
Taloustaidon lista	3,2 %	89,9 %
Inderes potentiaali	3,7 %	148,4 %
Listojen lista	1,7 %	167,1 %

OMXH25 PI -indeksi putosi siis seurantajaksolla -2,1%. Indeksi saavutti tämän vuoden huippunsa huhtikuussa ja on tullut sieltä alas noin -10% samaan aikaan kun Listojen lista on pysynyt suunnilleen huhtikuun tasollaan ja huonoimmatkin alalistoista ovat pudonneeet vähemmän. FIM potentiaali on huhtikuusta pudonnut noin -8% ja Sergio -7%. Sen sijaan Liisan lista on noussut huhtikuusta +10% ja Balance +6%.

Viime joulukuusta eli 12 kuukaudessa ylivoimaisesti paras nousija on ollut Liisan lista (+43,6%). Inderes potentiaali on tuottanut +39,0% ja Balance +33,2%. Listojen listan 12 kuukauden tuotto on ollut +22,8%. Ainoastaan Sergion lista (+8,8%) on jäänyt OMXH25 PI -indeksiä (+10,1%) huonommaksi viimeisen 12 kuukauden aikana. Koska Listojen lista (+1,7%) oli marraskuun aikana taas FIM potentiaalia (+1,6%) himpun parempi, on Listojen lista koko listaseurannan aikana kumulatiivisesti entistä tukevammin edellä kaikkia alalistojaan.

Listojen listan parhaat nousijat kuukauden seurantajaksolla olivat United Bankers (+11,2%) ja Affecto (+9,4%). Inderes potentiaali pärjäsi Nextimin (+15,5%), Restamaxin (+12,4%) ja Tikkurilan (+8,5%) ansiosta. Taloustaidon parhaat olivat Restamax, United Bankers ja Affecto.

Kaiken kaikkiaan Listojen listan kärkiosakkeiden tuotot olivat seuraavat:

Listakärjen tuotot	Pisteet	20151113
Raute A	28	5,3 %
Nordea Bank	22	-5,0 %
Talenom	22	-5,5 %
Affecto	20	9,4 %
United Bankers	19	11,2 %
Fortum	16	-0,5 %
Fiskars	16	-4,3 %
Sampo A	15	1,0 %
PKC Group	13	2,6 %
Panostaja	12	2,3 %

Marraskuusta yli 10%:n nousijoita oli kaikkiaan 11 kappaletta Ja tällä kertaa kärkinousijat olivat kohtuu hyvin löytäneet tiensä myös analyytikoiden listoille. Nextim oli paras nousija ja mukana Inderes potentiaalin kärkikymmenikössä. Cramo (+14,4%) kolmanneksi parhaana nousijana oli FIM potentiaalissa ja viidentenä YIT (+12,4%) Sergiolla. Listojen kärkikymmeniköstä löytyivät myös Restamax, United Bankers ja eQ (+10,5%).

Kuukauden nousijoista minkään alalistan kärkikymmenikköön ei ollut kuukausi sitten päässyt Scanfil (+14,9%), Trainer's House (+12,5%), Finnair (11,7%), Innofactor (+10,3%) ja Technotree (+10,0%).

Ainoastaan viisi osaketta putosi kuukauden seurantajaksolla yli 10%. Ja niistä SSAB B (-15,4%) löytyi FIM potentiaalista, Vaikka OMXH25 PI -indeksiin sisältyvistä osakkeista ei yksikään pudonnut kuukaudessa yli -10%, varsin moni niistä oli ihan reippaasti miinuksella. Huonoimpana Outokumpu putosi kuukaudessa -9,8%, Stora Enso -9,2%, Metso -7,5% ja Konecranes -7,4%. Ei siis ollenkaan hyvä kukausi suurille yhtiöille.

Viime kuussa kerroin teille nousupaineen merkittävästä miinukselle menosta ja niinhän siinä kävi, että kurssit tulivat perässä. Tässä kuussa nousupaine pysyi edelleen yli 30% miinuksella, joten ainakaan se ei indikoi nousua. Itse tosin luulen, että normaali vuodenvaihteen verosuunnittelu tuo taas pientä nousua tulevalle kuulle.

Joulukuun seurannassa kaikkiaan 51 osaketta keräsi Listojen lista -pisteitä eli pääsi jollain alalistalla 10 parhaan osakkeen joukkoon. TeliaSonera (aiemmin sijalla 11) ja Outokumpu (vanha sijoitus 27) nousivat tällä kertaa myös Listojen listan kärkikymmenikköön. ja vastaavasti pois putosivat PKC Group (nyt sijalla 14) ja Sampo A, joka romahti sijalle 27.

Listojen listan kympin kärki on nyt seuraava:

Listakärki 20151211	Pisteet
Raute A	30
Affecto	20
TeliaSonera	20
United Bankers	19
Nordea Bank	16
Fortum	15
Fiskars	15
Talenom	13
Outokumpu	13
Panostaja	12

12 pisteessä on myös Neste ja Biotie Therapies.

Hyviä Kauppoja!

Onko Ponssen metsäkonesykli huipussaan?

Inderes suositteli tämän aamun aamukatsauksessaan Ponssen vähentämistä ja vahvisti viestiään Twitterissä:

Toki alan lehdet tarttuivat mielenkiintoiseen uutisaiheeseen:

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/inderes+nosti+ponssen+tavoitehintaa+aika+kotiuttaa+voittoja/a1072584

Olen eri mieltä!

Selvittelin itselleni jo ehkä puolitoista vuotta sitten, onko Ponssen menestyksessä kyse vain metsäteollisuuden syklin huipusta vai voiko kasvun takana olla muuta? Päädyin lopputulokseen, että Ponssea vie eteenpäin pitkäkestoinen positiivinen megatrendi ja olen sitä mieltä, että Inderesin tämänpäiväinen arvio syklin huipun saavuttamisesta on virhearvio.

Inderes kirjoittaa:

"

Vaikka pidämme arvostuskertoimia edelleen varsin maltillisina, täytyy kuitenkin muistaa, että Ponssen tuloskunto on tällä hetkellä erinomainen ja voimme olla metsäkonemarkkinan syklin huipulla. Näin ollen emme tässä vaiheessa hyväksy Ponsselle korkeampia arvostuskertoimia, eikä lähivuosien arviomme mukaan vähäiseksi jäävä tuloskasvu tarjoa enää osakkeelle huomattavaa nousuvaraa.

"

Oma näkemykseni siis on, että Ponsse ratsastaa nyt sellaisella megatrendillä, joka tulee jatkumaan vuosia. 

Ensinnäkin: Maailmanlaajuisesti metsien hakkuusta noin puolet tehdään ns. "käsipelillä" metsurien ja moottorisahan toimesta ja vain puolet korjataan koneellisesti. Koneellisen korjuun suosio on kuitenkin selvässä kasvussa. Suomessa metsuri on jo lähes uhanalainen laji, mutta monessa maailmankolkassa metsänkorjuun koneellistuminen on vasta alkutekijöissään.

Toiseksi: Pohjoismainen tavaralajimenetelmä kasvattaa kokoajan suosiota ns. kokorunkomenetelmään verrattuna. Ponssen omien sivujen mukaan Tavaralajimenetelmän osuus on vasta 40% koneellisesta hakkuusta ja määrä kasvaa jatkuvasti.

http://www.ponsse.com/fi/ponsse/toimiala/tavaralajimenetelma

Nämä kaksi megatrendiä ovat Ponssen vahvuus. Ponsse tuottaa koneita juuri koneelliseen tavaralajimenetelmän hakkuuseen. Metsäalan suhdanteet toki aiheuttavat kysyntään vaihtelua, mutta suunta on vahvasti ja trendinomaisesti koilliseen. Tilanne on Ponssella vähän samanlainen, kuin Koneella on ollut koko 2000-luvun: Väkimäärän lisääntyminen ja kaupungistuminen ovat molemmat koko ajan kasvattaneet Koneen myyntiä riippumatta siitä, onko lama vai korkeasuhdanne.

Kolmas tekijä on teknologia. Inderes kirjoittaa:

"

Ponsse on kehittynyt viime vuosina erinomaisesti. Yksi selkeä syy tähän on arviomme mukaan markkinoille tuotu voimakkaasti uudistettu tuotemallisto. Vastaavaa ”kiihdytysvaihdetta” ensi vuonna ei ole luvassa, minkä takia tilausmäärät voivat jäädä kuluvaa vuotta alhaisimmiksi.

"

Tässäkin Inderes on tietääkseni väärässä. Itse koneen teknisen mallin voivat kilpailijat kohtuullisen helposti kopioida ja nykyinen kilpailuetu hupenee muutamassa vuodessa kun kilpailijat saavat kopioidut tuotteensa markkinoille. 

Jos olen oikein ymmärtänyt saamani tiedonmuruset, itseasiassa Ponssen oma juttu ei ole rauta, vaan softa, joka rautaa ohjaa. Ponssella on pisimmälle viety it-järjestelmä koneessaan, joka integroituu suoraan tehtaan tuotannonohjaus- ja logistiikkajärjestelmään. Ponssella saadaan siis aikaan juuri sellaista puutavaraa, jota tuotannossa tarvitaan. Ja lisäksi rekka osaa käydä keräilemässä oikean pinon juuri oikean kannon vierestä. Kokorunkomenetelmässä ei tällaisesta it-järjestelmästä ole hyötyä, mutta tavaralajimenetelmässä tehtaan tuottavuus kasvaa merkittävästi

Vaikka rauta on kopioitavissa, tätä integroitua järjestelmää ei ihan helposti kopioida. Tämä takaa Ponsselle selkeän kilpailuedun pitkäksi aikaa muihin metsäkonevalmistajiin verrattuna. Käsittääkseni Ponsse osti jonkun pienen tämän alan it-toimijan ja Ponssella on vielä vuosiksi ipr:t tämän softan hyödyntämiseksi. 

Näillä perusteilla Ponsse pysyy salkussani vielä pitkään.

Rantasaunan rakennusprojekti, osa 1 - Tie saunalle

Viime kesänä kirjoitin blogin rantasaunan rakennuslupabyrokratiasta. No lupa tuli haettua ja se myös myönnettiin. Toki lupa tuli, kun en yrittänyt mitään erityistä, vaan pyrin noudattamaan tarkasti rakennusjärjestyksen määräyksiä.

Rakennusprojekti alkoi tien teolla uuden saunan paikalle. Uutta tietä piti tehdä noin 100 metriä ja lisäksi vahvistaa mökkisaareen johtavaa siltaa. Tien alta kaatui kymmenkunta haaparunkoa ja mökin alta joitain runkoja lisää.

Tien pohjan raivausta

Rantasaunan paikka

Sillan vanhat tukirakenteet

Ajosillat hankittu

Aluksi selvittelin sillan vahvistamiseksi vuokralle hankittavia ajosiltoja, mutta niiden saatavuus olikin yllättävän huono. Koko Kymenlaaksosta ei sellaisia tuntunut löytyvän vuokralle ja pääkaupunkiseudulta kuljetuskustannukset kasvoivat yllättävän suureksi. Siksi päädyin lopulta ostamaan ajosillat omaksi. Nyt jälkeen päin päätös osoittautui hyväksi. Soran ajoa on ollut pitkin syksyä sen verran paljon, että ajosillat ovat maksaneet itsensä moneen kertaan vuokravaihtoehtoon verrattuna. Nyt sillalle on taattu 10 tonnin akselipaino ja kestävät varmasti minun loppuikäni.

Tien ja saunan alta sain talteen yhteensä noin 30 3,0 - 4,5 metriä pitkiä haapatukkeja. Niistä sahailen ajan kannssa kahden tuuman paksuisia tuppeen sahattuja lankkuja, joista saa sitten hyviä terasseja ja pitkospuita saunarantaan ja mökin ympärille.

Halkoja ja haapatukkeja riittää kotvaksi

Pidemmät ja paksummat tukit

Tien pohja raivattuna

Puita karsiessa ja moottorisahaa pyöritellessä sain vasempaan ranteeseen jännetuppitulehduksen, joka ei ole vieläkään kunnolla parantunut.

Valmiina tie uudelle saunalle näyttää tältä

Seuraavassa osassa saunan pohjien teko.

Kuukauden nousija -sijoituskisassa ensimmäinen salkun tuplaus

Kisataulukot on taas päivitetty #Martinmallit -kisasivulle:

http://martinmallit.blogspot.fi/p/kuukauden-nousija-sijoituskisa.html

Marraskuussa kisan kova sana on ollut Outotec. Kisakärjen kuuden ensimmäisen joukossa neljän kisaajan valinta on tällä hetkellä Outotec.

Kärjessä jyrää kapitaali-ali tuplattuaan kumulatiivisesti salkkunsa. Tarkka kokonaistuotto on +102,39%. Kakkosena Susirajan Sissi +92,20% tuotolla. Ja kuudennelta sijalta pronssille on kirinyt kolmella yli 10% swingillään taanilinn32, kokonaistuottoa 48,88%. Kaikkiaan 12 kisaajaa on nyt kumulatiivisesti swingeissään plussalla. Viimeisenä näistä Heimo Holdari, joka on koko kisan ajan holdannut OMXH25 ETF:ää

Marraskuun paras toteutunut swingi oli calebbin Outokumpu 29.9. - 12.11. eli 44 päivässä +38,53%. Itse asiassa tämä on koko kisan kovin swingi. Parikymmentä päivää lyhemmällä swingillä olisi calebbi päässyt vielä selkeästi parempaan tuottoon. Tämä kisa on hyvin osoittanut muistisäännön: "Jos holdaat niin holdaa, älä veivaa. Ja jos veivaat niin veivaa, älä jää holdaamaan."

Toiseksi paras swingi löytyy taanilinn32:lta. Hänen Finnair tuotti 6.10. - 16.11. +29,83%. Kolmas oli Kinski*:n Kone 29.9. - 12.11. +21,03%. Kaikkiaan kuusi swingiä tuotti yli 10%, kun swingejä marraskuun aikana on tehty 21 kappaletta. Siis reilu neljännes toteutetuista swingeistä oli varsin onnistuneita. Tällä hetkellä viidellä kisaajalla on yli 10% swingi menossa. Saas nähdä, kuinka moni heistä holdailee sen pitkäksi.

Tällä hetkellä selvästi suosituin swingiosake on Outotec. Se löytyy yhteensä kuudesta salkusta. Nokiaa löytyy kolmesta salkusta. Ja kahdesta salkusta löytyy sekä Outokumpua että Nordeaa.

Tässä vaiheessa kisaa suosituin swingiosake kautta aikain on ollut Nokia, yhteensä 25 swingiä. Niistä kaksi on tuonut yli 10% ja yhteensäkin vain seitsemän swingiä on päätynyt plussalle.

Toiseksi suosituin osake on ollut Elektrobit / Bittium, joilla yhteensä on tehty 22 swingiä. Näistä viisi on tuonut yli 10%. Kolmanneksi suosituimpana löytyy Outokumpu 19 swingillä. Outokummulla on tehty kuusi yli 10%:n swingiä, mutta toisaalta myös useita raskaasti tappiollisia swingejä. Kaikenkaikkiaan kisassa on tehty tai on meneillään 36 yli 10%:n swingiä.

Kisasta on jäljellä vielä reilu neljännes, eli mitä vain voi vielä kisatilanteessa tapahtua. Silti täytyy nostaa hattua kisan kärkipäässä oleville. tavallisissa sijoituskisoissa pärjää, kun sattuu arpomaan itselleen parhaat nousijat. Tässä kisassa on onnistuttava useita kertoja osakevalinnoissaan, jos meinaa pärjätä. Pelkällä tuurilla ei tuollaisia tuloksia saa aikaan.

Potentiaaliset nousijat ja nousupaine - voiko markkinan suuntaa ennustaa?

Mikä ihmeen nousupaine? En ole tainnut aikaisemmin selittää tätä nousupainetta, vaikka olen sen muutamaan kertaan blogissani maininnut. Viimeksi mainitsin sen Listojen listan marraskuun tilanneraportissa.

Seuraan Listojen listan lisäksi sellaista listaa, johon on tuotu Timolta, Inderesiltä ja FIMiltä löytyvät tavoitehinnat. Vertaan näitä tavoitehintoja osakkeen sen hetkiseen kurssiin, jolloin saan osakkeelle kolme eri prosenttilukua nousupotentiaalista. Lasken näiden potentiaalien keskiarvon ja sorttaan sitten osakelistan keskiarvo-nousupotentiaalin mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Ja tästäkin listasta olen aina poiminut 10 kärkiosaketta ja seurannut niiden antamaa tuottoa. Viime kuussa tämä "Potentiaaliset nousijat" -lista tuotti +8,1% ja kumulatiivisesti se on tuottanut +150,0%

Potentiaaliset nousijat -lista on näkynyt tässä alalistojen kehityksen näyttävässä graafissa (paksu punainen käyrä) nimellä "Nousijat".

Nousupaineen lasken noista kunkin osakkeen prosentuaalisista nousupotentiaaleista. Osalle osakkeista analyytikot ennustavat tavoitehinnoillaan nousua ja osalle laskua. Jos kaikkien osakkeiden nousupotentiaali olisi plusmerkkinen saisi nousupaine arvon +100%. Ja vastaavasti jos kaikille osakkeille ennustettaisiin kurssilaskua olisi nousupaine -100%. Jos puolella osakkeista potentiaali olisi positiivinen ja puolella negatiivinen, nousupaine olisi 0%.

Nousupaine kertoo siis, arvioivatko analyytikot kurssien olevan enemmän nousu- kuin laskusuunassa. Jos nousupaine on positiivinen luku, analyytikot odottavat keskimäärin useamman osakkeen kurssin nousevan kuin laskevan. Ja negatiivinen nousupaine ennustaa tietenkin vastaavasti laskevaa markkinaa. Mitä suurempi tämä luku on itseisarvoltaan, sitä vahvempi on analyytikoiden näkemys markkinan suunnasta.

Tämän päivän nousupainetta kannattaa siis verrata lähitulevaisuuden markkinakehitykseen. Alla graafi nousupaineen ja sitä seuraavan kuukauden OMXH25 PI -indeksin muutoksesta.

Kuten graafista näkyy, nousupaine heiluu kovasti kuukausittain, mutta OMXH25 PI -indeksi tuntuu seuraavan sitä kohtuullisesti. Ilman tasoituskerrointa korrelaatio näiden käyrien välillä on 24% eli periaatteessa neljännes kuukauden markkinamuutoksesta selittyy edeltävän kuun nousupaineella.

Esimerkiksi syyskuussa nousupaine muuttui niukasti positiiviseksi koko alkukevään ja kesän negatiivisen jakson jälkeen. Ja kurssit seurasivat perässä syyskuusta lokakuulle ja erityisesti lokakuusta marraskuulle reippaalla nousulla. Nyt marraskuussa nousupaine putosi taas reippaasti miinukselle joten tämän perusteella osakekurssitkin pitäisi kääntyä laskuun tai nousun ainakin selvästi hidastua tulevan kuukauden aikana.