Momentum lista uutena seurattavana

Kirjoittelin syksyllä, että seuraan Listojen listan lisäksi Potentiaaliset nousijat listaa.

Jo pidempään olen miettinyt, kuinka Listojen listan tai Potentiaaliset nousijat listan saisi paremmin huomioimaan muutokset osakkeiden trendissä. Olin jo ryhtynyt tekemään momentum analyysiä Potentiaaliset nousijat listalleni, kun nimimerkki "Susirajan Sissi" kysyi Kauppalehden keskustelupalstalla:

"Alla olevan jutun pohjalta ajattelin, että kenties ei pitäisikään kiinnittää huomiota pelkkiin pisteisiin, vaan niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Ostotilanteessa siis suurin mielenkiinto positiivisiin suositusten muutoksiin. Vai pitäisikö sijoitusstrategia olla tulosennusteiden korjauksiin perustuva momentum-strategia?"

Keskustelumme aiheesta löytyy muutama viesti eteenpäin tästä Sissin avauksesta alkaen.

Ajatukseni oli, että jos parviäly toimii, analyytikoiden ennustemuutokset voisivat hyvin indikoida parven suunnan muuttumista. Ensimmäinen kokeilu oli katsoa osakkeen sijoitusmuutosta Potentiaaliset nousijat listalla. Nousupotentiaalihan paranee, jos:

1) analyytikot nostavat tavoitehintojaan eikä kurssi ole vielä kerennyt nousta mukana
2) osakkeen kurssi putoaa ilman, että analyytikot pudottavat tavoitehintaa

Tuossa 2) vaihtoehdossa on kuitenkin "sudenkuoppa". osakkeen kurssi voi pudota, jos:

2a) Joku suuromistaja tarvitsee rahaa tai on muusta syystä päättänyt myydä osaketta, jolloin osake on vain "väärin hinnoiteltu"
2b) Yhtiö on todella menossa kuralle ja on vain ajan kysymys, että analyytikot päivittävät tavoitehintojaan alaspäin

1) ja 2a) ovat tilanteita, joissa osaketta kannattaa ostaa, koska markkina hinnoittelee ne potentiaaliin nähden liian halvaksi. Sen sijaan 2b) on tilanne, jolloin osakkeen ostamista kannattaa välttää.

Susirajan Sissi ehdotti tähän ongelmaan ratkaisuksi tunnusluvuiltaan huonojen osakkeiden tiputtamista pois fundamenttianalyysin perusteella. Kim ja Tom Lindströn olivat kirjoittaneet aikoinaan Nordnet blogissa, että jo muutamalla tunnusluvulla oli pystynyt tiputtamaan huonoimman neljänneksen osakkeista pois. Jopa pelkästään se, että yhtiö jakoi osinkoa, oli indikoinut osakkeelle parempaa tulevaa kurssikehitystä, kuin osinkoa jakamattoman yhtiön osake tarjosi.

Koska osingot sai helposti Kauppalehdestä taulukkoon useamman vuoden ajalta, päätin lisätä Momentum listaani kriteeriksi: Yhtiön on jaettava osinkoa, jotta se pääsee mukaan Momentum listalle.

Lopullisen analyysin tein koko Potentiaaliset nousijat seuranta-ajalta (4 vuotta ja 6 kuukautta). Katsoin sijamuutoksen edellisestä kuusta ja listasin osakkeet paremmuusjärjestykseen: eniten sijoitustaan parantaneet keulille. Sitten katsoin, mikä oli kymmenen ensimmäisen osinkoa ko. kuussa maksaneen osakkeen tuotto tulevassa kuussa.

Tulos oli huima:

Graafissa on vertailun vuoksi OMXH25 PI -indeksin ja Potentiaaliset nousijat listan tuottokäyrät. OMXH25 PI indeksin kokonaistuotto oli seurantajaksolla syyskuusta 2011 maaliskuuhun 2016  +68,27%, Nousijat lista oli tuottanut vastaavasti +145,13%. Momentum listan tuotto samalta ajalta oli +213,22%.

Laskin listoille myös tavoitetuoton korkoa korolle per annum siten, että tämä tavoitetuotto toi tarkalleen saman tuoton, kuin listojen helmikuun 2016 kokonaistuotto oli. OMXH25 PI:n vuosituotto seurantajaksolla oli 10,30%, Potentiaaliset nousijat tuotti vastaavasti 19,95% ja Momentum listan tuotto oli 25,76% vuodessa.

Ihan suoraan nämä tuotot eivät ole vertailukelpoisia. OMXH25 PI indeksiä voit holdailla koko seuranta-ajan, Potentiaaliset nousijat listalta vaihtuu keskimäärin 3-5 osaketta kuussa. Ja Momentum lista vaihtuu käytännössä joka kuukausi kokonaan. Potentiaaliset nousijat listan ja Momentum listan tuotoista pitäisi siis kuukausittain vähentää sekä kaupankäyntikulut että myyntivoitoista syntyvät verot. Mutta vaikka listojen tuotoista vähentäisi nämä kulut, jäisi niiden tuotto selvästi indeksituottoa paremmaksi.

(Edit 7.4.2016)
Kirjoitin erillisen blogipostauksen verojen vaikutuksesta Momentum listan tuottoon.

Jatkossa tulen seuraamaan Listojen listan lisäksi tätä Momentum listaa. Lähes päivittäinen tilanne kuluvan kuun listoille seuloutuneista osakkeista ja niiden tuotoista on nähtävissä tämän blogin Mallisalkkujen seuranta -alasivulle upotetussa taulukossa

Nyt siis seuraamaan joko stabiilimpaa Listojen listaa tai villisti elävää Momentum listaa. :-)

Eläkkeiden rahoitus uusiksi

Lupasin vajaa vuosi sitten palata eläkkeiden rahoitukseen myöhemmin, kun kirjoitin postauksen Suomen sosiaaliturvasta.

Tänään Helsingin sanomat nosti aiheen esiin pääuutisenaan.

Nyt kun olen päivän meuhkannut Twitterissä sekä perustulosta että eläkkeiden rahoituksesta, on ilmeisesti pakko lunastaa aikoinaan antamani lupaus.

Kuten vuosi takaperin kirjoitin, meillä oli noin 1,2 miljoonaa vanhuuseläkeläistä ja eläketurvaan kului vuonna 2011 23,2 M€. Nyt tämä summa ylittää jo työikäisiltä kerättävät eläkemaksut. Keskieläke vuonna 2015 oli noin 1600 €/kk.

Suomen eläkemalli on ns. osittain rahastoiva, jossa noin 1/5-osa eläkemaksuista rahastoidaan tulevia eläkkeitä varten ja 4/5-osaa käytetään suoraan nykyeläkkeiden maksuun. Koska meillä on pienenevät ikäluokat, eläkkeiden maksurasitus kasvaa erityisesti nuorten osalta kaikenaikaa. Jo nyt palkkasummasta noin 24% menee eläkkeiden rahoittamiseen.

Mikä sitten keinoksi, ettei nykymalli vie kohta kaikkia rahojamme? Ratkaisu on ns. varhaisen rahastoinnin malli. Mitä aikaisemmin eläkkeiden rahastointi aloitetaan, sitä enemmän korkoa korolle -periaate tuo helpotusta maksuihin. Nykyisellään eläkemaksuja alkaa kertyä, kun henkilö alkaa saada palkkatuloa. Aikaa rahastoinnille menetetään siis 17- 25 vuotta riippuen siitä, missä iässä työelämään siirrytään.

Jos rahastointi tehtäisiin heti lapsen syntymän hetkellä, sijoitettu raha tuottaisi korkoa korolle 65 vuotta. Paljonko rahastoitava summa pitäisi olla, että yhteiskunta voisi taata kansalaisilleen säällisen eläkkeen?

Tutkimusten mukaan osakket ovat pitkän päälle paras ja tuottavin sijoituskohde, kunhan huolehtii maantieteellisestä ja toimialahajautuksesta. Pörssiosakkeet ovat ainoa sijoitusmuoto, jotka varmasti antavat positiivisen tuoton millä tahansa aikajaksolla, jos sijoitusaika on vähintään 30 vuotta. Ja ajallisen hajautuksen avulla tuotto on tätäkin varmempi.

Pörssi on tuottanut reaalisesti viimeisen 200 vuoden aikana keskimäärin 8% per annum. Kirjoitin joku viikko sitten postauksen, jossa Helsingin pörssi on myös 2000-luvulla tuottanut suunnilleen saman. OMXH25 GI -indeksin nimellistuotto on ollut korkoa korolle 8,27% vuodessa helmikuusta 2002 helmikuuhun 2016. Inflaatio samana aikana on ollut noin 1,4 % per annum. Reaalituottoa siis vajaa 7%, vaikka jaksolle mahtuu 1930-luvun tasoinen pörssiromahdus.

Jotta ollaan varovaisia, pudotetaan tuottotavoitetta vielä tuostakin. Käytetään tuottotavoitteena vaikkapa 5% per annum. Todettakoon, että nykyinen elärahastojen tuottovaade on 4% vuodessa.

Tällöin syntymähetkellä sijoitettu 20 000 € mahdollistaa 65-vuotiaana nykyarvossa 2000 €/kk eläkkeen noin 112 vuotiaaksi.

65-vuotissynttäreillä rahaston arvo nykyrahassa on 454000 €. Tietenkään eläke ei saa olla kiinni siitä, satuitko syntymään sijoittamisen kannalta optimiaikaan vai juuri ennen romahdusta. Siksi nämä rahat kannattaa kerätä yhteiseen eläkerahastoon, josta tasataan näitä vaihteluita. Ja ennenaikaiselle eläkkeelle joutuvien eläkkeet voidaan hoitaa niillä rahoilla, jotka säästyvät ennen 112 vuoden ikää kuolleilta. Tällaisen rahaston hoitokulut olisivat kuitenkin vain murto-osan siitä, mitä nykyinen eläkeyhtiöiden verkosto meille maksaa.

Entä jos joku on sitä mieltä, ettei tuo 2000€/kk ole hänelle riittävä eläkkeen määrä? Tällöin henkilö voisi aivan vapaaehtoisesti ja itse säästää itselleen paremman eläkkeen. Minkä takia yhteiskunnan pitäisi rahoittaa ihmisille ansiosidonnainen sosiaaliturva? Kyllä yhteiskunnan järjestämänä täytyy riittää perusturva, Mikäli joku haluaa enemmän, voi aina itse säästää tai maksaa siihen soveltuvan vakuutuksen.

Paljonko yhteiskunnan sitten täytyisi tällaiseen rahastoon panostaa: Lapsia syntyy nykyään alle 60000 vuodessa. summa olisi siis 1,2 Mrd€/vuosi, kun nyt eläkkeitä varten joudutaan keräämään reippaasti yli 20 Mrd€/vuosi.

Säästöä yhteiskunnalle syntyisi karkeasti tuo 20 Mrd€/vuosi siinä vaiheessa, kun eläkemalli olisi täysin toiminnassa.

Lähivuosina ei tästä tietenkään olisi apua, koska nykyeläkkeetkin on rahoitettava.

Panostettava summa on jopa jonkin verran pienempi, kuin nyt maksetaan lapsilisiä. Jos yhteiskunnalla ei ole nyt varaa panostaa ylimääräistä 1,2 Mrd euroa tähän eläkejärjestelmään, voisiko lapsilisät konvertoida tällaiseksi rahastoksi? Kysehän on samojen lasten hyvinvoinnin varmistamisesta. Eletäänkö summalla "kädestä suuhun", vai olisiko meillä malttia vaurastua?

OMXH25 -indeksin avulla perussalkku piensijoittajalle

Kirjoittelin muutama päivä sitten Helsingin pörssin tuotosta tällä vuosituhannella.

Hyvin hajautettu, osingot takaisin sijoittava OMXHCAP GI -indeksi on tuottanut kelpo tuoton myös tällä vuosituhannella, vaikka olisi ostanut sitä vuoden 2000 kuplahuippuun. Ja vielä paremmin se olisi tuottanut, jos ostot hajauttaisi ajallisesti. Vaan mistäpä moista indeksiä voisi ostaa tavallinen osakesäästäjä?

Eipä mistään. Sen sijaan helmikuusta 2002 on ollut tarjolla OMXH25 -indeksiin sidottu ETF, jota on voinut ostaa pörssistä kuin yhtä osaketta. Voit siis ostaa 25 Helsingin pörssin suurinta osaketta yhdellä pörssikaupalla ja yksillä kuluilla. Näin myös piensijoittaja on voinut järkevillä kuluilla sijoittaa Helsingin pörssin indeksiin. Lisätietoa tästä OMXH25 ETF:stä löytyy sen liikkeellelaskijan Seligsonin sivuilta.

Onko tämä sitten tuottanut saman verran kuin OMXHCAP -indeksi? Valitettavasti viime kevääseen asti ETF:ää on saanut vain hintaindeksiin sidottuna ja ETF on jakanut osingot ulos tyypillisesti touko-kesäkuussa. Mutta CAP-hintaindeksiin verrattuna ETF on itseasiassa tuottanut paremmin:

OMXH25 ETF vs. OMXHCAP PI

Seligsonin sivuilta löytyy historiatiedot ETF:n kehityksestä ja graafi sen tuottokorjatusta kehityksestä. Viime keväänä rahaston sääntöjä muutettiin siten, että se ei enää jaa osinkoja ulos rahastosta vaan jättää ne kasvamaan korkoa korolle. Viimeisen vuoden ETF on siis seurannut OMXH25 GI:n kehitystä.

Keräsin laskentataulukkoon ETF:n aloituksesta asti noteeerauksen sekä tuottokorjaamattomasta että tuottokorjatusta lukemasta joka kuukaudelta:

OMXH25 PI vs. OMXH25 GI

Laskin taulukkoon myös molemmista ns. "tavoitetuottokäyrän", jolla 14 vuoden kehitys on korkoa korolle-periaatteella tarkalleen sama kuin ETF:n tuotto 15.2.2002 - 12.2.2016. Kun pelkkä hintaindeksin (PI) tuotto on ollut +4,13% per annum korkoa korolle, on tuottoindeksi (GI) tuottanut +8,27% per annum. Karkeasti voi siis sanoa että tällä jaksolla osinkojen osuus tuotosta on ollut noin puolet ja toinen puoli on tullut arvonnoususta.

Näillä tuottoprosenteilla 15.2.2002 tähän ETF:ään sijoitetttu 100 euroa olisi kasvanut 12.2.2016 mennessä 176 euroksi ja lisäksi olisi joka vuosi saanut keskimäärin +4,14% osinkotuoton sijoitukselleen. Ja jos tämän osingon olisi sijoittanut samoin tein takaisin joka vuosi ETF:ään, olisi sijoituksen arvo 14 vuodessa kasvanut 304 euroon. Toki tuosta osingosta olisi joutunut maksamaan verot.

Viime vuodesta alkaen ETF ei jaa enää osinkoja ulos, vaan voit itse päättää haluatko ottaa pääomaa ulos sijoituksestasi ja maksaa siitä verot. Voit helposti maksaa itse itsellesi "osingot" myymällä aina vuosittain tuon reilut 4% ETF:stäsi.

Seligsonin ETF:ään sijoittaessasi maksat siis normaalit osakekaupankäynnin ja säilytyksen kulut. Sen lisäksi rahasto perii tällä hetkellä vuotuisen 0,17% hallinnointipalkkion. Käytännössä tämä hallinnointipalkkio peritään rahaston keräämistä osingoista ja lopuilla ostetaan sitten indeksin mukaisia osakkeita rahastoon. Näin hallinnointipalkkio pienentää aavistuksen ETF:n laskennallista arvoa.

Toinen vaihtoehto sijoittaa OMXH25 -indeksiin on Nordnetin tarjoama superrahasto. Nordnet julkaisi nämä rahastonsa vuonna 2014. Ne ovat täysin kuluttomia ja osingot takaisin sijoittavia tuottoindeksiä seuraavia rahastoja. Näihin rahastoihin voit minimissään sijoittaa vaikka 15€ kerrallaan. Käytännössä Nordnet maksaa näiden rahastojen hoidon markkinointikuluistaan ja toivoo, että saisi sinut innostumaan myös muista Nordnetin palveluista.

Lopuksi voisi vielä todeta, että kun Suomeen sijoittavia osakerahastoja on verrattu toisiinsa on Seligsonin OMXH25 ETF usempana vuonna joko ollut servästi paras tai ihan kärkisijoilla verrattuna pankkien tarjoamiin "aktiivisesti" hoidettuihin osakerahastoihin. Syynä tähän on ollut pankkien rahastojen korkeat kulut ilman että ne kuitenkaan ovat kyenneet tarjoamaan indeksiä kummempaa tuottoa.

Osakkeet tuottavat siis karkeasti 8% per vuodessa. Jos pankin rahaston kulut ovat 2% vuodessa, pankki nappaa tuotostasi yhden neljäsosan.

Tuotto on sijoittajan palkkaa. Olisitko valmis siihen, että palkanlaskija työpaikallasi omisi itselleen tilipussistasi neljänneksen?

Paljonko pörssi on tällä vuosituhannella tuottanut?

Kun puhutaan pörssin pitkän aikavälin tuotosta, aika usein kuulee väitteen, että nykyään tilanne on huono; "Tällä vuosituhannella pörssi ei ole tuotttanut mitään". Tämä harha voi syntyä, jos katsoo kursseja hintaindeksin kautta ja ottaa lähtövuodeksi vielä kuplavuoden 2000. Helsingin pörssin yleisindeksin kehitys näyttää tältä:

Ja niinhän tuo näyttää. Jos olisit ostanut osakkeita vuonna 2000, niin pahasti olisit turskalla vielä 16 vuoden jälkeen. Tässä on kuitenkin sellainen harha, että indeksissä painottuu muutama iso osake. Erityisesti Nokian romahdus maailman johtavasta kännykkäyhtiöstä tavalliseksi suomalaiseksi suuryhtiöksi näkyy indeksissä vahvasti. Eli indeksikäyrä kertoo lähinnä sen, kuinka sinulle olisi käynyt, jos vuonna 2000 olisit ostanut koko rahalla pelkästään Nokian osaketta.

Kannattaa sen sijaan valita painorajoitettu indeksi, jossa dominoivatkaan yhtiöt eivät saa kohtuutonta painoa. Tämä kuvaa paremmin hyvin hajautettua sijoitussalkkua. Otetaan tästä esimerkiksi vaikkapa OMX Helsinki Cap indeksi:

Tässähän olisi jo jäänyt omilleen. Mutta hei, jotain unohtui! Osakkeistahan pitäisi joka vuosi tulla osinkoja. Yleisesti uutisoinnissa ja talouskeskustelussa referoidaan näitä nk. hintaindeksjä (yleensä lyhenteeellä PI, Price Index). Ne seuraavat puhtaasti osakkeen hinnan kehitystä eivätkä huomioi yhtiöiden maksamia osinkoja ja muita pääomien palautuksia, jotka omistajat saavat hyväkseen. Koska korkoa korolle -periaatteella osinkojen takaisin sijoittaminen on järkevää salkun hoitoa ainakin salkun kasvatusvaiheessa, kannattaisi ne kuitenkin laskea mukaan tuottoon. Näin seurattua indeksiä nimitetään tuotto- tai kasvuindeksiksi (yleensä lyhenteellä GI, Growth Index). Otetaan siitä samaisen OMXH Cap indeksin GI-versio:

No nyt alkaa näyttää hyvältä. Vaikka olisi onnistunut ostamaan osakkeet kuplahuipusta vuonna 2000, olisi osingot takaisin sijoittamalla sijoituksen arvo kaksinkertaistunut 16 vuodessa. Ja noudattamalla sijoittajan yhtä tärkeimmistä ohjeista eli hajauttamista ajallisesti, olisi sijoituksen tuotto ollut vielä verrattomasti parempi.

Älä siis usko pa..anpuhujia, jotka väittävät pörssien ja osakesijoittamisen olevan huono valinta.

Pieni ongelma tässä edelleen jää: Mistäs tuota indeksiä voi tavallinen piensijoittaja ostaa? Ja miten välttää osingoista perittävät verot, jotka toki huonontaisivat tuota tuottokertymää.

No tähänkin löytyy helppoja ja halpoja ratkaisuja myös piensijoittajalle ja tavalliselle osakesäästäjälle. Niistä ehkä myöhemmin lisää.

Mallisalkkujen seuranta maaliskuu 2016

Kuten kuukausi takaperin nousupaine ennakoi, Listojen listan seurantajaksolla nähtiin reipasta nousua. Kurssit nousivat laajalla rintamalla. Ainoastaan 10 osaketta laski edelleen alaspäin ja 41 osaketta nousi yli 10%. Niinpä myös indeksinousu oli komeaa katsottavaa. OMXH25PI -indeksi nousi +9,1%.

Mallisalkku muutos	20160212	20110909
OMXH25PI indeksi	9,1 %	68,3 %
Liisan lista	9,0 %	102,1 %
Timon lista	12,3 %	122,6 %
FIM potentiaali	11,3 %	162,3 %
Sergion lista	8,5 %	33,1 %
Balancen lista	9,0 %	128,4 %
Taloustaidon lista	9,8 %	88,6 %
Inderes potentiaali	0,2 %	124,8 %
Listojen lista	8,1 %	162,5 %

Itse asiassa Listojen lista (+8,1%) pärjäsi huonosti sekä indeksiin, että alalistoihinsa verrattuna. Ainoa Listojen listaa huonommaksi jäänyt alalista oli Inderes potentiaali (+0,2), jolle osui tällä kierroksella Musta Pekka käteen. Syynä oli listan kärkikymmenikköön osunut Nextim, joka putosi -72,3% ilmoitettuaan NBT-laitteistonsa vaikutukset hyödyttömiksi aivohalvauspotilaille Faasi III tutkimuksissa. Tätä se sijoittaminen raadollisimmillaan on.

FIM potentiaali  (+11,3%) otti sellaisen spurtin, että kolkuttelee taas kokonaistuotossa aivan Listojen listan kannoilla. Tulosta nosti erityisesti Marimekko, joka nousi kuukaudessa +32,0%. parhaiten alalistoista pärjäsi kuitenkin Timon lista (+12,3%), jolle ei osunut huippunousijoita, mutta vain kaksi osaketta jäi niukasti alle +10%:n nousun.

Kuukauden parhaat nousijat olivat Trainer's House ja Outotec, molemmilla +37,5%. Seuraavina tulivat Soprano (+33,3%), Outokumpu (+33,1%) ja Marikekko, joka oli siis paras alalistoilta pisteitä saanut osake. Lisäksi 10 parhaan nousijan joukossa Ponsse (+21,7%) ja Metso (+18,0%) saivat pisteitä joltain alalistalta.

Häntäpään Nextim siis teki pohjat ja löytyi Inderesin listalta. Myös toiseksi huonoin osake eli Bittium (-7,7%) löytyi Liisan listalta. United Bankers (-2,6%) oli kuudenneksi huonoin osake ja löytyi sekä Listojen listalta että kolmelta alalistalta (Liisa, Taloustaito ja Inderes). Muita alalistoja miinuskasvulla kiittäneitä osakkeita olivat Afarak Group (-2,3%), Solteq (-1,2%) ja Etteplan (-0,7%).

Kuukausi sitten Listojen listan kärkikymmenikköön valikoituneet osakkeet tuottivat seuraavasti:

Listakärjen tuotot	Pisteet	20160212
United Bankers	24	-2,6 %
Raute A	22	5,8 %
Talenom	22	1,0 %
TeliaSonera	17	14,3 %
Nordea Bank	16	15,4 %
Affecto	16	10,0 %
Stora Enso R	15	11,1 %
UPM-Kymmene	14	10,0 %
Cargotec	13	16,0 %
Panostaja	12	0,0 %

Rajun kurssinousun seurauksena nousupaine kääntyi taas reippaasti pakkaselle indikoiden sitä, että tämä nusu olisi taas tällä kertaa tässä. Viime kuukauden kurssinousu oli itseasiassa kolmanneksi kovin koko Listojen listan seuranta-aikana.

Itse arvelen tätä kuolleen kissan pompuksi ja uskon kurssien olevan nykyistä alempana viimeistään puolen vuoden kuluttua. Jotenkin tuntuu siltä, että EKP käytti nyt viimeisen käynnistyspatruunansa ja mikäli Euroopan talous ei nyt käänny kestävälle kasvu-uralle, ei sitä enää rahaelvytyksellä sinne saada. Ainoa keino saada todellinen käänne aikaan olisivat selkeät rakenteelliset uudistukset.

Viime kerrasta Marimekko indikoi vahvaa nousua ja sen se myös teki, vaikka ei Listojen listan kärkikymmenikköön yltänytkään. Kovan nousun seurauksena Marimekko jäi taas kaikkien alalistojen kärkikymmenikön ulkopuolelle ja putosi sijalta 14 sijalle 55. Componenta (+13,2%) putosi saman verran eli sijalta 13 sijalle 54. Myös mm. Dovre Group, Nextim, Exel Composites ja Solteq jäivät kokonaan pisteittä.

Listojen listan kärkikymmeniköstä putosivat pois UPM (+10,0%), Cargotec (+16,0%) ja Panostaja (0,0%). Tilalle nousivat Neste Fortum ja SSH Comm. Security. Tämän kuun listakärki on seuraava:

Listakärki 20160311	Pisteet
Raute A	24
Talenom	22
United Bankers	20
Neste	20
Affecto	18
TeliaSonera	17
Nordea Bank	16
Stora Enso R	16
Fortum	12
SSH Comm. Security	12

Otetaanko parviäly hyötykäyttöön?

Erään toisen keskustelun myötä mieleeni tuli ajatus: Mikähän olisi Listojen listan tuotto, jos onnistuisi noista 10 osakkeesta aina tiputtamaan huonoiten nousevan osakkeen pois ja sijoittaisikin rahat loppuihin yhdeksään osakkeeseen?

Tein pienen analyysin tiputtamalla joka kuukausi huonoimman osakkeen pois. Tällöin Listojen listan kokonaistuotto listaseurannan ajalta olisi tuon nyt lasketun +162,5%:n sijaan +392,6%. Siis kun nyt Listojen lista on tuottanut bruttona viimeisen 4,5 vuoden aikana +23,9% per annum korkoa korolle, olisi aina huonoimman osakkeen pois tiputtamalla saanut jopa +42,4% per annum korkoa korolle.

Tietenkään kukaan ei pysty arvaamaan niin hyvin, että onnistuisi joka kerta pudottamaan huonoimman pois. Ja riski on, että pudottaisikin pois parhaan. Mutta jos edes keskimäärin onnistuisi useammin pudottamaan pois osakkeen, jonka tuotto on alle listojen listan tuoton, kuin osakkeen, jonka tuotto on yli, voisi tällä parantaa selvästi Listojen listan tuottoa.

Haaste!

Haastankin nyt kaikki tämän blogin seuraajat: Minkä osakkeen SINÄ tiputtaisit pois noista kymmenestä nyt valikoituneesta osakkeeesta? Ja erityisesti MIKSI?

Jos pystyisimme yhdessä valitsemaan pois edes keskimääräistä huonommin tuottavan osakkeen, saisimme kaikki tästä hyötyä. Mikäli haluat tulla mukaan tähän kokeiluun, laita vastauksesi kommenttina tämän blogi-kirjoituksen häntään, Näin motivoit myös minua jatkamaan tämän Listojen listan seurantaa ja julkaisemista.

Oma ehdokkaani pois tiputettavaksi on SSH Comm. Security. Tappiollinen, ei maksa osinkoa, kassavirta positiivinen vain hybridilainan ansiosta. Panostukset kasvuun eivän ehdi näkyä vielä tulevan kuukauden aikana. 

Kuukauden päästä nähdään, kuinka arvaukseni osui. Antakaapa tekin omat arvauksenne!

Kuukauden nousija - sijoituskisan voittaja on ratkennut

Reilu vuosi sitten käynnistin toisenlaisen sijoituskisan kauppalehden keskustelupalstalla. Kisaseurannan aloitin tässä blogissani, kun viime kesäkuussa tämän bloginpidon aloitin.

Kisan idea ja avaussanat löytyvät täältä.

Kisatilanneseuranta ja kisan säännöt löytyvät täältä.

Tuolta kisatilanteen seurantasivulta löytyvät myös kisasta tänne blogiin kirjailemani väliraportit.

Nyt kisa on päättynyt ja lopputulokset selvillä

Kisan voitti lopulta ylivoimaiseen malliin nimimerkki nimeltä "Susirajan Sissi". Sissin kokonaistuotto kisassa oli +138,55%. Hänen kokonaistuottonsa oli lähes yhtä suuri, kuin kisassa kolmen seuraavan kisaajan kokonaistuotto yhteensä. Sissin valintaperusteita ja muuta kommentointia kisan aikana oli myös ilo seurata Kauppalehden keskusteliupalstalla kisaa käsittelevässä keskusteluketjussa.

Kisa osoitti (jälleen kerran) että ajoittaminen ei ole helppoa. 2/3-osaa kisaajista hävisi kisassa referenssinä mukana olleelle "Heimo Holdarille", jonka sijoituksena koko kisan ajan oli OMXH25 ETF. Heimon kokonaistuotto kisassa oli -6,38%. Kisassa oli myös mukana "Tikkaa heittävä Apina", joka valitsi osakkeensa ja niiden vaihtopäivät arpomalla. Apinan kisa meni mönkään, kun heti ensimmäinen arpa osui -53,04%:n putoajaan. Kokonaistuotto Apinalla oli -47,36%, joten loppukisan Apina pärjäsi paremmin kuin tuo 2/3-osaa kisaajista ja olisi ilman ensimmäistä miinaa voittanut myös Heimo Holdarin.

Myös nimimerkillä "Arvo Noppa" kisannut arpoi osakkeensa elokuusta eteenpäin ja hänen kokonaistuottonsa oli +28,03%, vaikka elokuussa kumulatiivinen tuotto oli vielä pienellä miinuksella. Arpaa näyttää siis olevan vaikea voittaa, kun pörssisijoittamisesta on kyse.

Tarkemman analyysin kisan kärkipään suorituksista kirjoittelin Kauppalehden kaeskustelupalstalle.


Nimimerkki "Kinski*" tiivisti hyvin kisan kokemukset seuraavaan lauseeseen:

"Martta-Kyllikin vuoden mittainen oppitunti lyhytjänteisen osakepoiminnan vaikeuksista on vaikuttava!"

Allokaatio, ajoittaminen ja fundamenttianalyysi - Ihan sama?

Kaikki sijoittamisen asiantuntijat neuvovat, että salkun allokaatio on kaikkein tärkein salkun tuottoon vaikuttava tekijä. Samat teoreetikot väittävät, että ostojen ja myyntien ajoittaminen ei tehokkailla markkinoilla ole mahdollista. Ja että tee huolella fundamenttianalyysi osakkeestasi, mutta tekninen analyysi on horoskooppiennustamiseen verrattavaa huuhaata.

Itse kun olen tällainen tavallinen tyhmä ekonomi, niin minun mielestä näissä kaikissa on vähän samaa juttua taustalla. Nimittäin se keskeinen tavoite, että osta osakkeesi halvalla ja myy ne kalliilla.

Allokaatio

Vaikka kaikki tutkimukset osoittavat, että osakkeet ovat pitkässä juoksussa kaikkein kannattavin sijoituskohde, allokaatioteoriat suosittelevat sijoittamaan osan sijoituspääomasta muihin sijoitusluokkiin (käteiseen, korkopapereihin, kiinteistöihin, raaka-aineisiin). Mikähähän järki tässä on?

No se järki, että kun osakkeet nousevat voimakkaasti ja niiden paino sen takia tulee päättämääsi allokaatiota suuremmaksi, se pakottaa sinut myymään. Tyypillisesti tällainen hetki on syklin huipulla joten tahtomattasi myyt osakkeitasi kalliilla ja siirrät varojasi esimerkiksi vähemmän heiluviin korkopapereihin juuri sopivasti kun osakekurssit suhdannekierrossa kääntyvät laskuun.

Ja vastaaavasti kun kurssit ovat riittävästi laskeneet ja osakkeiden paino on tavoiteallokaatiotasi pienempi, oletkin taas automaattisesti ostolaidalla ja saat osakkeesi takaisin syklin pohjalla. Mitä muuta tämä on kuin ajoittamista? 

Ajoittaminen

Allokaatio kuitenkin aiheuttaa sen, että et ole täydellä painolla osakkeissa silloin, kun on niiden nousun aika ja häviät tuottomahdollisuuksia. Toisaalta laskun alkaessa sinulla on silti salkussa myös osakkeita se suunnittelemasi allokaation verran ja kärsit niistä tappioita.

Miksi et vain osta silloin kun kurssit on alhaalla ja myy syklin huipussa? Tämän estää oikeasti psykologia, ahneus ja pelko. Kurssinousu tuntuu niin hyvältä, että alat uskoa sen ikuisuuteen ja ahneus iskee päälle: "Jos vielä huomennakin kurssit nousisivat". Tai käänteen tapahduttua ahneuksissasi jäät suremaan millaisen tuoton menetit ja jäät odottamaan kurssinousua takaisin huipulle.

Laskun syvetessä pelko voittaa lopulta ahneuden: "Minähän menetän tässä leikissä rahani". Ja lopulta isket laput laitaan juuri syvimmässä kriisissä.

Pitäisi toimia psykologiaa vastaan: Kun kaikki onnistuu, tuottoprosentit huimaa ja tuntuu kovin rikkaalta, kannattaisi siitä rikkaudesta nauttia: Myydä osakkeet ja ostaa vaikka uusi hienompi auto tai käydä maailmanympärysmatkalla.

Ja kun maailma näyttää synkkääkin synkemmältä, yhtiöt tuntuvat kaikki kaatuvan konkurssiin eikä mitään toivoa enää näy tulevasta, säästä se viimeinenkin euro, syö kaurapuuroa ja makaronivelliä ja pistä kaikki likenevä varallisuutesi osakkeisiin. Kyllä se nousukausi sieltä joskus tulee.

Tai jos et osaa taistella tunteitasi vastaan, ota käyttöösi jokin mekaaninen menetelmä, kuten vaikkapa tuo allokaatio,

Fundamenttianalyysi

No miten tähän fundamenttianalyysi liittyy? Siinähän katsotaan vain yhtiötä ja sen tunnuslukuja. Ja jos yhtiö näyttää hyvältä, niin sitä ostetaan riippumatta osakekurssista.

Väärin! aika moni tunnusluku itseasiassa kertoo, onko osake halpa vai kallis suhteessa sen markkinahintaan. Osinkotuotto, P/E, P/S, - kaikissa noissa on mukana osakekurssi. Kun osake on tunnuslukuihinsa verraten halpa, fundamenttianalyysi kehottaa ostamaan ja vastaavasti kun osake on kallis fundamentteihin nähden se kehottaa myymään. Eli taas se ruma sana: ajoittaminen. 

Oikeastihan ei fundamettianalyysistäkään ole varsinaisesti iloa, kun katsotaan pitkälle tulevaisuuteen. Mistä kukaan tietää, kuinka paljon joku yhtiö tekee liikevaihtoa tai voittoa vaikkapa viiden vuoden päästä? Arvasitko sinä Koneen tai Talvivaaran tämänhetkisen osingonmaksukyvyn viisi vuotta sitten?

---

Jos allokaatio, ajoittaminen ja fundamenttianalyysi on turhaa, niin mikä kannattaa? Itse olen päätynyt siihen, että perussalkku kannattaisi rakentaa indeksirahastoista tai -ETF:istä, ellei se olisi niin saakutin tylsää. Siksi itsekin yritän koko ajan allokoida, ajoittaa ja tehdä fundamenttianalyysiä.