perjantai 25. maaliskuuta 2016

OMXH25 -indeksin avulla perussalkku piensijoittajalle

Kirjoittelin muutama päivä sitten Helsingin pörssin tuotosta tällä vuosituhannella.

Hyvin hajautettu, osingot takaisin sijoittava OMXHCAP GI -indeksi on tuottanut kelpo tuoton myös tällä vuosituhannella, vaikka olisi ostanut sitä vuoden 2000 kuplahuippuun. Ja vielä paremmin se olisi tuottanut, jos ostot hajauttaisi ajallisesti. Vaan mistäpä moista indeksiä voisi ostaa tavallinen osakesäästäjä?

Eipä mistään. Sen sijaan helmikuusta 2002 on ollut tarjolla OMXH25 -indeksiin sidottu ETF, jota on voinut ostaa pörssistä kuin yhtä osaketta. Voit siis ostaa 25 Helsingin pörssin suurinta osaketta yhdellä pörssikaupalla ja yksillä kuluilla. Näin myös piensijoittaja on voinut järkevillä kuluilla sijoittaa Helsingin pörssin indeksiin. Lisätietoa tästä OMXH25 ETF:stä löytyy sen liikkeellelaskijan Seligsonin sivuilta.

Onko tämä sitten tuottanut saman verran kuin OMXHCAP -indeksi? Valitettavasti viime kevääseen asti ETF:ää on saanut vain hintaindeksiin sidottuna ja ETF on jakanut osingot ulos tyypillisesti touko-kesäkuussa. Mutta CAP-hintaindeksiin verrattuna ETF on itseasiassa tuottanut paremmin:

OMXH25 ETF vs. OMXHCAP PI

Seligsonin sivuilta löytyy historiatiedot ETF:n kehityksestä ja graafi sen tuottokorjatusta kehityksestä. Viime keväänä rahaston sääntöjä muutettiin siten, että se ei enää jaa osinkoja ulos rahastosta vaan jättää ne kasvamaan korkoa korolle. Viimeisen vuoden ETF on siis seurannut OMXH25 GI:n kehitystä.

Keräsin laskentataulukkoon ETF:n aloituksesta asti noteeerauksen sekä tuottokorjaamattomasta että tuottokorjatusta lukemasta joka kuukaudelta:

OMXH25 PI vs. OMXH25 GI

Laskin taulukkoon myös molemmista ns. "tavoitetuottokäyrän", jolla 14 vuoden kehitys on korkoa korolle-periaatteella tarkalleen sama kuin ETF:n tuotto 15.2.2002 - 12.2.2016. Kun pelkkä hintaindeksin (PI) tuotto on ollut +4,13% per annum korkoa korolle, on tuottoindeksi (GI) tuottanut +8,27% per annum. Karkeasti voi siis sanoa että tällä jaksolla osinkojen osuus tuotosta on ollut noin puolet ja toinen puoli on tullut arvonnoususta.

Näillä tuottoprosenteilla 15.2.2002 tähän ETF:ään sijoitetttu 100 euroa olisi kasvanut 12.2.2016 mennessä 176 euroksi ja lisäksi olisi joka vuosi saanut keskimäärin +4,14% osinkotuoton sijoitukselleen. Ja jos tämän osingon olisi sijoittanut samoin tein takaisin joka vuosi ETF:ään, olisi sijoituksen arvo 14 vuodessa kasvanut 304 euroon. Toki tuosta osingosta olisi joutunut maksamaan verot.

Viime vuodesta alkaen ETF ei jaa enää osinkoja ulos, vaan voit itse päättää haluatko ottaa pääomaa ulos sijoituksestasi ja maksaa siitä verot. Voit helposti maksaa itse itsellesi "osingot" myymällä aina vuosittain tuon reilut 4% ETF:stäsi.

Seligsonin ETF:ään sijoittaessasi maksat siis normaalit osakekaupankäynnin ja säilytyksen kulut. Sen lisäksi rahasto perii tällä hetkellä vuotuisen 0,17% hallinnointipalkkion. Käytännössä tämä hallinnointipalkkio peritään rahaston keräämistä osingoista ja lopuilla ostetaan sitten indeksin mukaisia osakkeita rahastoon. Näin hallinnointipalkkio pienentää aavistuksen ETF:n laskennallista arvoa.

Toinen vaihtoehto sijoittaa OMXH25 -indeksiin on Nordnetin tarjoama superrahasto. Nordnet julkaisi nämä rahastonsa vuonna 2014. Ne ovat täysin kuluttomia ja osingot takaisin sijoittavia tuottoindeksiä seuraavia rahastoja. Näihin rahastoihin voit minimissään sijoittaa vaikka 15€ kerrallaan. Käytännössä Nordnet maksaa näiden rahastojen hoidon markkinointikuluistaan ja toivoo, että saisi sinut innostumaan myös muista Nordnetin palveluista.

Lopuksi voisi vielä todeta, että kun Suomeen sijoittavia osakerahastoja on verrattu toisiinsa on Seligsonin OMXH25 ETF usempana vuonna joko ollut servästi paras tai ihan kärkisijoilla verrattuna pankkien tarjoamiin "aktiivisesti" hoidettuihin osakerahastoihin. Syynä tähän on ollut pankkien rahastojen korkeat kulut ilman että ne kuitenkaan ovat kyenneet tarjoamaan indeksiä kummempaa tuottoa.

Osakkeet tuottavat siis karkeasti 8% per vuodessa. Jos pankin rahaston kulut ovat 2% vuodessa, pankki nappaa tuotostasi yhden neljäsosan.

Tuotto on sijoittajan palkkaa. Olisitko valmis siihen, että palkanlaskija työpaikallasi omisi itselleen tilipussistasi neljänneksen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti