torstai 29. lokakuuta 2015

Miksi vannoutunut indeksisijoittaja ostaa suoraan osakkeita?

Kansantaloustiedettä ja rahoitusteoriaa lukeneena sekä kohtalaisen sijoituskokemuksen omaavana uskon vakaasti, että pitkässä juoksussa en voi voittaa markkinoita. Maailmalla pörssisijoittamista tekevät miljoonat ammattilaiset ihan päivätyökseen. Kuinka harrastelija voisi pärjätä heille? Pidän siis teoriaa tehokkaista markkinoista varsin relevanttina.

Sijoitusfilosofiani perustuu vahvasti indeksisijoittamiseen: Koska et voi voittaa markkinoita, liittoudu niiden kanssa, Hajauta riittävästi ajallisesti, maantieteellisesti ja toimialoittain. Ja sijoita kärsivällisesti. Korkoa korolle tuo kyllä sinulle tuoton, kun aikaa kuluu riittävästi. Tutkimusten mukaan 30 vuoden sijoitushorisontilla osakkeet ovat ainoa sijoitusmuoto, joka tuottaa varmasti positiivisen tuloksen.

Itse asiassa jo teoreettisesti yritystoimintaan sijoittaminen (pörssin kautta tai suoraan) on oltava kannattavin eri sijoitusvaihtoehdoista. Jos esimerkiksi lainamarkkinat tuottaisivat pitkässä juoksussa yritystoimintaa paremmin, kukaan ei perustaisi yrityksiä eikä ottaisi lainaa niiden pyörittämiseen. Tällöin korkotaso laskisi ja sitä myötä lainojen tuotot huononisivat, kunnes yritystoiminta olisi taas rahan lainaamista tuottavampaa.

Ainoat asiat, joihin sijoittamisessa voit oikeasti vaikuttaa, ovat:

  • Sijoittamasi summa
  • Valitsemasi sijoituskohde
  • Sijoituksesi ajankohta

Näillä "parametreilla" pitäisi pyrkiä siihen, että hajautus on mahdollisimman tehokas ja kulut mahdollisimman pienet. Olen kuullut monen kommentoivan, että eihän vaikkapa 2% kuluilla ole mitään merkitystä jos sijoituskohde tuottaa selvästi enemmän. Kyllä sillä on. Tuotto on sijoittajan "palkka". Jos pörssi tuottaa pitkässä juoksussa vaikkapa keskimäärin 8% ja rahastoyhtiö / salkunhoitaja nappaa salkkusi arvosta 2%, on se jo 25% sinun tuotto-odotuksestasi, Siis palkastasi. Hyväksyisitkö sen, että palkanlaskija nappaisi työpaikallasi sinun palkasta 25% omaan taskuunsa? 

Ja kuluilla on sitä suurempi merkitys, mitä pidemmästä sijoitusajasta on kyse. Einsteinin väitetään sanoneen, että "Korkoa korolle on maailman kahdeksas ihme". Joka sen ymmärtää voi sillä rikastua, joka sitä ei ymmärrä, hänen rahoillaan muut rikastuvat.

Siis mahdollisimman pienikuluiset, osingot sisäänsä jättävät indeksirahastot tai -ETF:t ovat tavalliselle osakesäästäjälle se ainoa järkevä sijoituskohde. Kuukausittain tällaiseen kymmenykset tuloistaan laittamalla ei vaurastumista voi pitkässä juoksussa välttää.

Miksi ihmeessä sitten käyn kauppaa osakkeilla? Miksi pidän yllä Listojen listaa ja hehkutan yksittäisen osakkeen hyvyyttä sijoituskohteena muillekin? Miksi salkustani suurempi osa muodostuu osakkeista kuin indeksirahastoista tai -ETF:stä? Miksi veivaan salkkuani ja vaihdan osakkeita, kun siitä aiheutuu vain kuluja ja häviän yhä enemmän markkinoille?

Koska osakkeiden kanssa pelaaminen on niin helkkarin mielenkiintoista ja indeksisijoittaminen on äärimmäisen tylsää. Merkitset kerran kuussa vakiosummalla muutamaa indeksirahastoa ja se oli sitten siinä. Seuraavassa kuussa salkkusi on tuottanut ehkä muutaman kympin ja taas saat merkitä vakiomerkintäsi.

Sen sijaan osakkeissa saat jännittää yhtiöiden osavuosituloksia. Voit lukea läpi tilinpäätöksia ja yrittää itse arvioida, onko markkinat tällä kertaa hinnoitelleet yrityksen oikein, Vai olisiko tässä juuri nyt rahanteon paikka? Ja aina voi tulla yllätyksenä positiivinen tai negatiivinen tulosvaroitus. Voi sitä onnistumisen riemua, kun saa jollain osakkeella vaikkapa 10% tuoton muutamassa viikossa. Silloin unohtuvat totaalisesti kaikki ne tappiolliset kaupat, joita vuosien saatossa on kertynyt.

Katsokaa vaikka sijoittamista käsitteleviä keskustelupalstoja. Paljonko niissä keskustellaan indeksisijoittamisesta ja paljonko yksittäisistä osakkeista?

Ihminen ei ole rationaalinen eläin, ei edes sijoittaja, vaikka ehkä niin itsestään kuvittelee.



10 kommenttia:

  1. Olet kirjoituksissasi niin asian ytimessä kirjoituksissasi ja hyvän blogin olet luonut lyhyessä ajassa.

    Olen aloittanut salkussani vuosittaisen tarkastelun ja arvioin aina siinä sijoituksiani ja sijoituspäätöksiä. Viime aikoina olen tullut siihen johtopäätökseen, että en arvioi tulevaisuutta riittävästi sijoituspäätöksissäni. Käyn liikaa kauppaa ja teen ostopäätöksiä hetken mielijohteesta.

    Olet tullut johtopäätöseen, että minun on kohdistettava sijoitukseni tarkemmin. Sijoitusten määrää on vähennettävä ja mainitsemiasi asioita sijoittamisen summa, kohde ja aika on mietittävä tarkemmin. Olen tunnistanut hyvät kohteet, mutta summat on lipsahtaneet vääriin kohteisiin. Mutta, jos en hae kauppakohteita muukaan seuraaminen ei ole mielkästä ja en tiedä pääsenkö sitten hyviin sijoituspäätöksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista.

      Minä pyrin käyttämään matematiikkaa ja sääntöjä. Näkisittepä kaikki Excel-viritykseni, joilla olen yrittänyt mallintaa milloin mitäkin sijoitusideaani tai testata teoriaani. Niistä joihinkin saatan palata joskus myöhemmissä postauksissani.

      Silti pääosin mennään tunteella. Erityisesti luopumishetken määrittämisessä tuntuu siltä, että rationaalinen ajattelu loppuu kokonaan. Ahneus ja pelko. Ne kamppailevat jatkuvasti minunkin sijoitusmietteissäni.

      Poista
    2. Minulla on jäänyt Nalle Wahlroosin ja Warren Buffettin puheista mieleen, että molemmat ovat sanoneet, että eivät itse tee asioita vaan laittaa parhaiten asian osaavat asialle. Minua miellyyttää tässä sinun listojen listassa, että haet järjestelmällisesti parasta. Vaikka tunne on pelissä, silti tässä paljon rationaalisuutta takana. Haetaan kokoajan parasta osaketta. Buffett on joskus sanonut, että pörssi on äänestyskone, sitä on minusta sinun listasi. Malleillasi on edellytykset pärjätä.

      Poista
    3. Mallin menestyminen nähdään vasta pitkän aikasarjan jälkeen. Nyt takana on neljä ensimmäistä vuotta ja Listojen lista on tuottanut enemmän kuin yksikään alalistansa. Mutta onko tämä vain satunnaisuuden tuomaa hyvää tuuria, vai pysyvämpi tulos. Katsotaan seuraavan neljän vuoden jälkeen uudelleen. :)

      Poista
  2. Sijoittaminen on minulle harrastus, jossa tärkeämpää on itse matka kuin määränpää. Tästä syystä hyväksyn sen, että tuottoisa harrastukseni "maksaa" menetetyissä tuotoissa jonkin verran kun sijoitan suoraan osakkeisiin halpojen indeksirahastojen ja ETF:ien sijasta.

    Lisäksi arvostan myös tasaista kassavirtaa osinkojen muodossa, vaikka jäänkin takamatkalle tästäkin syystä indeksirahastoihin nähden.

    Puolison ja jälkikasvun sijoitustoiminnan olen kyllä ohjastanut indeksirahastoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Kaikki harrastukset maksavat ja onneksi en ole yhtä kiinnostunut rata-autoilusta kuin osakesijoittamisesta. :)

      Poista
  3. Indeksiin näkyy menevän entistä enemmän.

    Toisaalta kun pitkäaikainen osakeomistus - kuten tänään vaikkapa Nokian Tyres tekee hyvän osavuosituloksen ja raketoi +14% indeksi-Kinskilläkin suupieli kääntyy hymyyn.

    Mainio postaus taas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Tänä syksynä onkin ollut ilonaiheita: Ponsse, Revenio, Bittium ja Nokian renkaat..

      Kun itse on arvioinut jonkin osakkeen arvon ja omasta mielestään markkinat hinnoittelevat sen väärin, on todella tyydyttävä tunne, kun lopulta huomaa markkinoidenkin kääntyvän oman näkemyksen taakse.

      Ja tämä pätee sekä ali- että ylihinnoiteltuihin osakkeisiin. Jälkimmäisestä esimerkkinä vaikkapa YIT, jonka katsoin edelleen räikeän kalliiksi siinä vaiheessa, kun kurssi putosi alle 10 euron pari vuotta takaperin. Nyt on sitten vuosi heiluttu sellaisella tasolla, että käänteen merkkejä kannattaa jo tarkkailla.

      Poista