perjantai 26. kesäkuuta 2015

Reilun euron vientimaa

Suomalaiset pitävät Suomea Hi Tech -vientimaana. Itselleni muistui 80-luku mieleen oheisesta twiitistä:



Silloin vietiin lähinnä sellua, sahatavaraa ja terästä. Ja Suomen sanottiin olevan "viiden markan vientimaa", kun tullitilastojen mukaan tavaraviennin arvo per kilo oli noin viiden silloisen markan tuntumassa.

Mutta se oli silloin ja nyt on nyt

Nyt Suomi on korkeasti koulutettu maa emmekä myy enää kansallisvarallisuuttamme pilkkahintaan raaka-aineina ulos. Vai onko näin? 

Tullitilastojen mukaan vuonna 2014 tavaravientimme arvo oli 55,829 Mrd € ja volyymi 45,55 Milj.tonnia. Keskiarvoksi tulee 1,23 €/kg eli 7,29 vanhaa markkaa kilolta. Siis kasvua +45%, jos muistikuvani tuosta viiden markan keskihinnasta 80-luvulta on oikea. Eipä ole tavaravientimme arvo juurikaan noussut, varsinkin jos inflaation ottaa huomioon. Vuodesta 1985 on elinkustannusindeksi noussut +98%

Käytännössä olemme siis nykyisin vielä pahemmin bulkin viejä kuin 30 vuotta sitten.

Vertailun vuoksi: iPhone 5S maksaa 600 euron hujakoilla ja painaa 112 g. Jos oletetaan hinta tehtaan portilla olevan vaikka vain 1/3-osa Suomen jälleenmyyntihinnoista, on iPhonen kilohinta 1785 €/kg, kun se lähtee vientiin Kiinasta. Kyllä Nokiaa ja sen suomalaista puhelinvalmistusta tulee ikävä.

Toki viemme nykyään paljon myös palveluja ja mm. peliteollisuus ja insinöörityö on Suomessa vahvaa. Kaikista meistä ei kuitenkaan voi tulla peliohjelmoijia eikä insinöörejä. Myös tavallisia valmistavan teollisuuden työpaikkoja tarvitaan Suomeen, jotta kaikilla olisi mahdollisuus työllistyä.

Millaista teollisuutta Suomeen tarvitaan?

Suomalaisten osuus maapallon väestöstä on alle promille. Viisimiljoonaisen kansan luulisi löytävän markkinarakoa maailmalta sellaisillekin tuotteille, joiden arvo olisi lähempänä tuota iPhonen kilohintaa, kuin nyt toteutunutta Suomen tavaraviennin kilohintaa. 

Jos nyt ensialkuun yritettäisiin vaikka kymmenkertaistaa tavaravientimme arvo. Se tarkoittaisi sitä, että nykyinen raskaan teollisuuden tukeminen pitäisi Suomessa lopettaa ja panna kaikki yhteiskunnan paukut korkean teknologian PK yritysten kasvun ja työllistämiskyvyn turvaamiseen.

Kun pienille teknokogiayrityksillemme annetaan kasvun mahdollisuus, saattaa joistain niistä kasvaa Nokian tasoisia vientimme Hi Tech lippulaivoja. Se pitää kuitenkin olla meidän kaikkien yhteinen tavoite, niin porvareiden kuin duunareidenkin. Ja erityisesti virkamiesten.

Mitä Hallitus voisi tehdä?

Hallituksen ykkösasia pitäisi olla PK-yritysten kasvun ja työllistämismahdollisuuksien varmistaminen. Se onnistuu yksinkertaistamalla verotusta, lisäämällä työelämän joustoja, sallimalla pääomien kertyminen Suomeen ja suomalaisille, poistamalla turhia ja yritystoimintaa haittaavia normeja ja säädöksiä  sekä tukemalla markkinoita yksittäisten yritysten tukemisen sijaan.

Jos konkreettiset ideat em. asioiden parantamiseksi puuttuvat, siihen löytyy yksinkertainen keino: Kysykää yrittäjiltä, mikä nykyisin estää yrityksen kasvun ja työllistämisen. Vastaukseksi tulee varmasti myös monta sellaistakin estettä, jolle Hallitus ja virkamiehet eivät voi tehdä mitään. Mutta niistä joille voi, on helppo valita vaikka 10 eniten esiin nostettua estettä. Ja sittenn poistetaan ne.

Ei muuta kuin talkoot pystyyn!
.



keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Suomen sosiaaliturva ja perustulo

#Martinmallit häsä syntyi aikoinaan Twitter-keskustelussa, jossa laskeskelin auki nykyisen suomalaisen sosiaaliturvan ja uuden perustulon sekä eläkkeiden rahoitumallin vaikutuksia. Kyseinen keskustelu oli yksi keskeinen innoittaja, että tämä blogi ylipäätään syntyi.




Nykyinen sosiaaliturva

Suomessa on jo eräänlainen "perustulo" olemassa. Sekava kylläkin (KELAlta on haettavissa yhteensä noin 150 erilaista sosiaalietuutta), ja passivoiva (jos hankit palkkatuloja, sosiaaliturvasi leikkautuu). Käytännössä nykymallilla omaan käyttöön itse tienatusta rahasta jää ehkä vähiten juuri pienituloisilla, Sen takaa moninkertainen progressio sekä verotuksessa että erilaisissa etuuksissa ja tuissa.

Mutta joka tapauksessa: Yhteiskunta takaa sinulle viimeisenä turvana toimeentulotuen, jonka saat kun kaikki muut turvaverkot pettää. Sillä korvataan sinulle välttämättömät elinkustannukset ja asuminen. Keskimäärin pääaupunkiseudulla voit saada toimeentulotukea reilun tonnin kuussa. Helsingissä asuva täysin tuloton YH-vanhempi voi saada jopa 1500 €/kk ja päälle lapsilisät. Tämä kuitenkin edellyttää, että myös pysyt tulottomana.

Perustulon kannattajat ja vastustajat

Perustulon kannattajien yksi argumentti on, että se selkeyttäisi tukiviidakkoa ja lopettaisi ihmisten nöyryyttämisen KELAn luukulla. Monilla on myös kuvitelma, että siirtymällä perustuloon voisi sosiaaliturvan tasoa merkittävästi nostaa. Vastustajat taas pelkäävät perustulon houkuttelevan kaikki jäämään yhteiskunnan eläteiksi.

Minä itse olen vahvasti perustulon kannalla. Ihminen on keskimäärin rationaalinen ja omaa hyvinvointiaan tavoitteleva eläin. Jos ahkeroimalla voi parantaa omaa hyvinvointiaan, niin suurin osa niin myös tekee. Nykyinen perusturvan mallihan lähinnä vie sinulta vapaa-ajan, mikäli alat tavoitella hyvinvointia.

Ei kuitenkaan pidä kuvitella, että Suomella olisi varaa käyttää yhtään nykyistä enempää rahaa kansalaistensa perusturvan hoitamiseen. Paljonko perusturvan taso voisi sitten olla?

#Martinmallit perustulo

Aikoinaan kaivelin netistä (vuoden 2011 lukuja), että suomalainen sosiaaliturva maksaa karkeasti 44,9 Mrd €/vuosi. Siis noin 700 €/kk/hlö, vauvasta vaariin. Tämä summa sisältää lapsilisät, sairauspäivärahat, työttömyysturvan, asumistuet, muut sosiaaliturvan menot ja eläketurvan. Eläketurva tästä on 23,2 Mrd €, eli kaikkeen muuhun jää 21,7 Mrd €.

Alle 16 vuotiaita on noin miljoona ja vanhuuseläkkeellä on 1,2 miljoonaa  suomalaista. Työllisiä on 2,4 miljoonaa ja tulottomia, työttömiä sekä opiskelijoita loput 0,8 miljoonaa. Yhteensä siis noin 5,4 miljoonaa suomalaista.

Eläkeläiset tiputan tästä laskelmasta pois ja palaan niihin joskus myöhemmässä postauksessa. Jäljelle jää 4,2 miljoonaa suomalaista, joiden sosiaaliturvaan käytettiin vuonna 2011 21,7 Mrd €.

Jos lapsilisä olisi vakio 100 €/kk, kulut siitä olisivat 1,2 Mrd €/v.

Tulottomat, työttömät ja opiskelijat voisivat saada vaikka 1000 €/kk perustulon. Tästä kulut 9,6 Mrd €/v.

Työllisten mediaanitulo on päälle 3000 €/kk. Siis puolet työllisistä tienaa alle tuon mediaanin. Jos kaikesta tulosta menisi 1/3-osa veroa, niin negatiivisella tuloverolla 0 euroa tienaava saisi 1000 €/kk perustuloa, 1500 €:n tuloilla perustuloa tulisi 500 €/kk ja 3000 €/kk tienaavan perustulo olisi 0€.

1,2 miljoonaa työllistä saisi siis keskimäärin perustuloa 500 €/kk ja loput 1,2 miljoonaa ei saisi mitään. Tästä vuosikulu 7,2 Mrd €/v.

Yhteensä #Martinmallit perustulo maksaisi yhteiskunnalle 18,0 Mrd €/v. Säästöä syntyisi nykymalliin verrattuna 3,7 Mrd €/vuosi!

Paljonkos tämän hallituksen aikana pitikään säästää? Oliko se 4 Mrd €! Summa saataisiin kasaan reilussa vuodessa, jos Suomen sosiaaliturvassa siirryttäisiin perustuloon. Eikä tässä laskelmassa ole edes otettu mitenkään huomioon niitä dynaamisia vaikutuksia talouteeen, että vähäinenkin työ kannattaaisi ottaa vastaan, koska aina jäisi tienatusta eurosta omaan käyttöön 2/3-osaa.

Lopuksi

Rajussa sosiiaaliturvan uudistuksessa aina joku voittaa ja joku häviää. Postauksen alussa maittu helsinkiläinen yksinhuoltaja on toki tämän mallin kärsijä. Montakohan näitä kärsijöitä olisi ja kuinka äänekkäät edunvalvojat heillä on? Toisaalta riittää, että hän saa edes 750 €/kk tulot jostakin työstä, niin hänkin pääsee omilleen. Lisäksi kaikki opiskelijat ja iso osa työttömistä hyötyisi perustulosta. Ja yhteiskunnan resursseja vapautuisi turhasta KELA-byrokratiasta johonkin oikeasti tuottavaan työhön.


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Saako rantasaunan rakentaa rannalle?

Tänään saimme lukea kahvilayrittäjästä, joka joutui "kymppitonnin" kesäkahvilaan rakennuttamaan "sadantonnin" putket. Rakentamismääräyksissä meillä olisi normitalkoissa kovasti muutenkin hommia.

Kouvolan kaupungin rakennusjärjestys

Nyt olen hankkinut hiukan omakohtaistakin tietoa rakentamisbyrokratiasta oman mökkisaunaprojektini alkumetreillä. Minulla on ikivanha päällekaatuva rantasauna mökkitontillani Kouvolassa. Sauna on noin seitsemän metrin päässä rannasta ja kokoa sillä on noin 15 neliötä.

Viisainta olisi purkaa sauna pois ja rakentaa tilalle uusi hiukan isompi versio. mutta kun ei käy. Rakennusjärjestys edellyttää rakennuslupaa mm. seuraaviin rakennushankkeisiin:

  • rakennuksen rakentaminen
  • rakennuksen laajentaminen
  • kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen
  • rakennuksen rakentamiseen verrattava korjaus- ja muutostyö
  • turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin vaikuttava rakennuksen korjaus- ja muutostyö
  • rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen

            Pyysin rakennustarkastajaa käymään tontilla arvioimassa tilannetta. Nykyisen rakennusjärjestyksen mukaan maksimissaan 25 neliön rantasaunan saa rakentaa 20 metrin päähän rannasta, kunhan ranta-alue säilytetään luonnontilaisena. Ei siis voi rakentaa uutta vanhan paikalle. Ei voi myöskään laajentaa nykyistä eikä edes tehdä täydellistä peruskorjausta ilman rakennuslupaa. Ja rakennuslupaa ei vanhan paikalle saa, koska "tontilla on tilaa rakentaa pykälien mukaiseenkin paikkaan".

            20 metriä on hämmästyttävän pitkä matka, kun rantaan katselee pajupuskien lomasta. Siinähän ehtii hiki kuivaa löylystä uimaan kirmatessa.

            Tulevan saunan terassilta näkymä rantaan päin

              Luontoarvoja on kunnioitettava

              Onhan se hienoa, että meillä on vielä puhdasta luontoa ja rakentamattomia rantoja. Mutta kun se minun mökkiranta on jo rakennettu. Samoin kuin muut lähimökit, joissa sauna saattaa olla jopa ihan vesirajassa. Uutta ei kuitenkaan saa rakentaa samaan paikkaan eikä edes vanhaa peruskorjata. Vaan jos korjaamaan ryhtyy, rannan pitääkin sen jälkeen näyttää luonnontilaiselta pajupusikolta. 

              Meillä siis täytyy kaikki paikat näyttää aarnikorvelta. Ja sitähän meillä 5-miljoonaisella kansalla riittää yhdessä Euroopan suurimmista maista. Sitten lähdemme varta vasten Ruotsin risteilylle ihastelemaan Tukholman saaristoa ja sen kauniisti rakennetuja rantoja, siististi hoidettuja punamullattuja rantavajoja ja komeita rantahuviloita. 

              Mutta me olemme metsäläisiä. Emme ilmeisesti kestä omassa lähiympäristössämme samanlaista kulttuurimaisemaa ja siisti hoidettuja pihapiirejä, vaan kaiken tulee olla luonnontilaista. Ainakin Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan.

              keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

              Mallisalkkujen seuranta kesäkuu 2015

              Tässäpä sitten Mallisalkkujen seuranta -raportti kesäkuun 12. päivän tilanteesta.

              Indeksit jatkoivat laskuaan kesäkuun alussa pienen toukokuun loppupuolen tasanteen jälkeen OMXH25PI indeksi putosi seurantajaksolla -2,4%. Sen sijaan Listojen lista porskutti taas ihan päinvastaiseen suuntaan nousten +3,5%. Myös mallisalkuissa oli varsin laajasti hajontaa.

              Mallisalkkujen tuotot 12.6.2015 päätöskursseilla olivat:

              Päätöskurssit
              20150612
              Mallisalkku muutos 20150515 20110909
              OMXH25PI indeksi -2,4 % 74,3 %
              Liisan lista -3,4 % 81,5 %
              Timon lista -2,4 % 103,2 %
              FIM potentiaali 5,2 % 185,4 %
              Sergion lista -1,7 % 42,2 %
              Balancen lista -1,2 % 121,3 %
              Taloustaidon lista -0,9 % 82,7 %
              Inderes potentiaali 4,2 % 154,2 %
              Listojen lista 3,5 % 173,7 %


              FIM potentiaali (+5,2%) ja Inderes potentiaali (+4,2%) olivat ylivoimaisia. Syynä molemmissa Biotie Therapies (+40,0%), jota ei taida muut analyysitalot kuin Inderes seurata. Vain Inderesin seuraama osake saa myös Factsetin tietoihin saman tavoitehinnan. Tästä syystä Biotie nousi korkealle molemmissa mallisalkuissa. Jos useampi analyysitalo analysoi osaketta, tavoitehinnan mediaanista leikkautuu ääripäät pois. Muut mallisalkut jäivätkin sitten miinukselle. Pahiten Liisan lista (-3,4%), joka hävisi %-yksikön myös OMXH25PI -indeksille.

              Toukokuun Listojen listan kärjestä ylivoimainen nousija oli siis Biotie. Myös Scanfil nousi +6,0%. FIM:llä Biotien lisäksi hyvin nousivat myös Digia (+11,4%) ja Nokia (+5,3%). Inderesiltä taas löytyi Biotien lisäksi Elektrobit (+15,6%). Muita yli 10 prosentin nousijoita olivat Trainers' House (+20,0%), F-Secure (+10,0%) ja Technotree (+10,0%), mutta ne eivät sijoittuneet toukokuussa minkään alalistan kymmenen kärkeen. Huonoimmin Listojen listan kärjessä pärjäsi Fortum (-6,2%) ja Sampo (-4,1%). 

              Listojen listan toukokuun kympin kärkiosakkeet tuottivat seuraavasti:

              Suositusten tuotot Pisteet 20150515
              Raute 30 -0,8 %
              Biotie Therapies 22 40,0 %
              Fortum 20 -6,2 %
              Nordea Bank 20 0,4 %
              Sampo A 20 -4,1 %
              Fiskars 19 1,5 %
              Scanfil 19 6,0 %
              Aspo 17 0,4 %
              TeliaSonera 16 -1,7 %
              Restamax 14 -0,2 %




              Laskupörssissäkin kuusi osaketta tuotti yli 10% kuukaudessa ja plussalle ylsi 29 seurattua osaketta. Kaikkiaan OMXH25PI -indeksiä paremmin pärjäsi yhteensä 59 seurattua osaketta. Häntäpäästä löytyy Liisan listan kärkikymmenikköön toukokuussa päässyt QPR Software (-11,6%) ja Inderesin suosittama Sponda (-10,8%). Seuratuista osakkeista eniten putosi Tikkurila (-12,2%).

              Sitten hiukan selitystä: Mitä ovat "seuratut osakkeet"? Seurantaan osake pääsee, kun se on kerrankin noussut jollain alalistalla 10 kärkiosakkeen joukkoon ja siten saanut laskennassa pisteitä. Kaikkiaan seurannassa on tällä hetkellä 104 osaketta eli Pörssistä löytyvistä osakkeista noin 50 osaketta ei ole koko vajaan neljän vuoden aikana päässyt kertaakaan minkään alalistan kymmenen kärkiosakkeen joukkoon. Mukana seurannassa on myös sellaisia osakkeita kuin Talvivaara, koska joskus vuosina 2011 - 2012 se oli kovinkin analyytikoiden suosima. 

              Seurannan aikana Talvivaaran kurssi on muuten pudonnut kaikkiaan -96,8%. Muut yli puolet arvostaan menettäneet osakkeet ovat Ixonos (-93,7%), Componenta (-64,7%), Ilkka-Yhtymä (-61,0%), Stockmann B (-54,1%) ja Alma Media (-51,1%). Kumulatiivisesti eniten nousseita ovat Elektrobit (+745,4%), Revenio Group (+313,8%) ja Metsä Board B (+291,9%). Kaikkiaan seuranta-aikana on 29 osaketta noussut kumulatiivisesti yli 100%.

              Lopuksi vielä kesäkuun Listojen lista -kärki:

              Suositukset 20150612 Pisteet
              Raute A 24
              Sponda 22
              Nordea Bank 20
              Sampo A 20
              Fiskars 20
              Fortum 19
              Aspo 18
              TeliaSonera 16
              Nokian Renkaat 16
              Affecto 14



              Nyt on tultu jo huhtikuun huipuista sen verran alas, että suosikkiosakkeitaan voi pikkuhiljaa alkaa vilkuilemaan sillä silmällä. Itse olen jo muutamia ostoja tehnyt. Uskon, että tämän kesän pohjat nähdään välittömästi Grexitin jälkeen ja sen jälkeen noustaan taas ehkä jopa ensi vuoden alkupuolelle asti.




              Hallitus on paha

              Ja haluaa vain kiusata milloin mitäkin kansalaisryhmää leikkauksillaan ja säästöillään.




              Tämänsuuntainen keskustelu virisi tänä aamuna Twitterissä. Kuten kaikkina muinakin aamuina kevään eduskuntavaalien jälkeen.

              Olisiko kuitenkaan näin?

              Vai voisiko näiden leikkausten ja säästöjen taustalla olla jokin muukin syy? Jokaiselle on lienee selvää, että jos Matti Meikäläinen elää yli varojensa, ylivelkaantuu, eikä enää saa edes pikavippiä, niin Austerity-politiikkaahan siitä Matille seuraa. Syy Matin ongelmiin ei tietenkään ole rahojen loppuessa se, että sitten on oikeasti pihdattava, vaan ennen velkahanojen sulkeutumista tapahtunut törsääminen.

              Useimmat ovat kuitenkin siinä uskossa, että valtioiden osalta asia olisi jotenkin toisin. Tällainen harha voi syntyä, mikäli kansantalouden käsitteet eivät oikein ole hanskassa. Tällöin sekoitetaan iloisesti mikro- ja makrotalousteoria. Mikrotalous on kuitenkin mikrotaloutta ja makrotalous makrotaloutta riippumatta talousyksikön koosta. Mikrotalous kertoo, kuinka talousyksikkö vuorovaikuttaa muiden talousyksiköiden kanssa. Makrotalous taas kertoo, miten talouden tekijät "virtaavat" kokonaisuudessa.

              "Warren Buffet" -valtio synnyttää paljon paremmin hyvinvointia kansalaisilleen kuin "Somalia" -yritys. Pitäisin myös paljon luotettavampana "Warren Buffet" -valtion liikkeelle laskemia velkakirjoja, kuin "Somalia" -yrityksen. Vaikka Warren Buffet kirjailisi paperilapuille numeroita ja lupaisi maksaa niistä vaadittaessa dollareita lapulle kirjatun summan, pitäisin niitä uskottavampana rahana, kuin Soimalian sillinkiä. 

              Valtion ei ikinä tarvitse maksaa velkaansa!

              Taas väärin. Kyllä valtionkin täytyy velkansa maksaa, ja myös korot niistä. Valtio voi toki ottaa uutta velkaa tilalle, jos luottokelpoisuus on kunnossa. Mutta niin voi Matti Meikäläinenkin. Jossain vaiheessa raja kuitenkin tulee vastaan. Joillekin valtioille se tulee ennemmin ja joillekin myöhemmin.

              Luulen, että pienenä syrjäisenä maana Suomella tämä raja on "ennemmin". Nyt velkaannumme joka vuosi 8 - 9 Mrd € lisää. Jos tonnin nippu sileitä satasen seteleitä on millimetrin paksuinen nippu, miljoona euroa vastaa metrin korkuista kasaa ja miljardi kilometrin korkuista. Ja on ihan eri asia hypätä pituutta 8 metriä, kuin 8 kilometriä.

              Velkaannumme nykyään siis vuosittain Himalajan korkuisen kasan sileitä satasen seteleitä ja velkavuoremme ulottuu jo avaruuden rajalle (määritelmän mukaan 100 km). Pelkkiä korkomenoja maksamme näinä matalan korkotason aikoinakin enemmän, kuin Suomen korkeimman tunturin korkeus on. Kun korkotaso tästä jossain vaiheessa normalisoituu, korkoihin menee enemmän, kuin Alpeilla on korkeutta.

              Voisiko siis syynä leikkauksille ja säästöille olla se, että jotain konkreettista on viimeinkin pakko tehdä?




              tiistai 16. kesäkuuta 2015

              Kuukauden nousija - sijoituskisa

              Olen sijoittajana kokeillut monenlaista: päivätreidauksesta indeksisijoittamiseen ja Suomiosakkeista warrantteihin. Mutta vielä ei ole löytynyt sitä viisastenkiveä, jolla tällainen tavallinen bullero rikastuisi. Viime vuosina olen lähestynyt asiaa joukkoistamisen ja parviälyn kautta. Tuleeko parempia sijoituspäätöksiä sillä, että iso joukko osaavia sijoittajia jakaa tietoa keskenään? Miksi juuri tänään juuri tuo osake lähtee nousuun?

              Toisaalta minua on ärsyttänyt perinteisissä sijoituskisoissa niiden hyvään tuuriin perustuva logiikka. Niissä nimetään osakkeet, katsotaan satunnaisena päivänä niiden kurssi, ja sitten odotellaan ennakkoon sovittu aika kenellä kävi munkki. Tällaisia kisojahan on sijoitusmaailma pullollaan.

              Kisan säännöt pitäisi olla sellaiset, että hyviä sijoituspäätöksiä toistuvasti tekevät henkilöt voisivat niissä pärjätä. Samalla valintaperustelujen ja kisan avoimuuden avulla muut voisivat nähdä, miten menestyvät sijoittajat valintansa tekevät.

              Siksipä pistinkin pystyyn erilaisen sijoituskisan. Kokeilin hiukan samansuuntaista kisaa parin ystäväni kanssa jo talvella 2013 - 2014. Ja nyt helmikuussa käynnistin kisan isommalle joukolle Kauppalehden keskustelupalstalla.

              Aloitan nyt blogissani kisatilanteen seurannan. Aina kun päivitän kisataulukkoa, päivitän sen myös tänne Kuukauden nousija - sijoituskisa sivulle. Sieltä löytyy kisatilanne, säännöt ja hiukan tarkempi selostus, mistä oikein on kyse.

              Voit siis helposti seurata kisatilannetta blogistani. Varsinainen kisa käydään kuitenkin Kauppalehden keskustelupalstalla. Jos siis haluat seurata kaikkia kisan käänteitä ja kommentteja, kannattaa ottaa seurantaan myös  tämä keskusteluketju KL:n keskusteluissa.

              Ja jos innostuit kisasta, voit halutessasi myös jälki-ilmoittautua mukaan. Siitä vain ilmoittautumisviestiä keskusteluketjuun. Käytännössä joudut kyllä tällöin lähtemääm jonon hänniltä, jotta kisassa alusta asti mukana olleet eivät koe suosittavan jälki-ilmoittautuneita.




              maanantai 15. kesäkuuta 2015

              Mallisalkkujen seuranta toukokuu 2015

              Toukokuussa jäi väliin Mallisalkkujen seuranta -raportointi Kauppalehden keskusteluihin. Viimeisin päivitys on siis huhtikuulta 2015.

              Huhtikuussa on toistaiseksi nähty tämän syklin huiput. Ennustin silloin selkeää pudotusta, kesää kohti mentäessä. Niinhän siinä sitten kävikin ja mm. OMXH25PI -indeksi putosi toukokuuhun yli 7%. mallisalkut sensijaan pärjäsivät ällistyttävän hyvin yleiseen sentimenttiin verrattuna.

              Mallisalkkujen tuotot 15.5.2015 päätöskursseilla olivat:

              Päätöskurssit 20150515
              Mallisalkku muutos2015041020110909
              OMXH25PI indeksi -7,1 %78,7 %
              Liisan lista 2,9 %87,9 %
              Timon lista -2,3 %108,1 %
              FIM potentiaali -2,4 %171,3 %
              Sergion lista 1,6 %44,7 %
              Balancen lista 0,2 %124,1 %
              Taloustaidon lista 2,0 %84,3 %
              Inderes potentiaali-1,5 %144,0 %
              Listojen lista -0,5 %164,4 %

              Vain kolme alalistaa oli miinuksella ja huonoinkin (FIM potentiaali) putosi vain -2,4%. Parhaana alalistana Liisan lista liikkui aivan päinvastaiseen suuntaan kuin yleinen kurssikehitys. Nousua +2,9%. Myös Listojen lista teki torjuntavoiton pudoten vain -0,5%

              Huhtikuun listakärjestä QPR Software pärjäsi parhaiten. (+15,4%). Kovan nousun seurauksena QPR tippuikin sitten toukokuussa Listojen listalta pois sijalle 17. Myös Fiskars (+7,7%) ja Etteplan (+7,4%) pärjäsivät hyvin. Huhtikuun listalta huonoin oli Biotie Therapies  pudoten -16,7%. Affecto putosi -6,7% ja Aspo -5,3%.

              Kaikenkaikkiaan Listojen listan huhtikuun 10 kärkiosaketta tuottivat seuraavasti:

              Suositusten tuototPisteet20150410
              Raute30-0,7 %
              Biotie Therapies24-16,7 %
              Aspo19-5,3 %
              Fortum18-4,4 %
              TeliaSonera16-1,3 %
              Etteplan167,4 %
              Fiskars157,7 %
              Affecto15-6,7 %
              Nordea Bank15-0,3 %
              QPR Software1515,4 %

              Kolme parhaiten tuottanutta osaketta ei taaskaan päässyt minkään alalistan kymmenen kärkiosakkeen joukkoon. Tosin Trainers' House (+66,7%) ja Tecnotree (25,0%) ei oikein voikaan kuulua kenenkään vakavasti otettavan analyytikon suosituksiin. Kolmanneksi paras nousija oli Pöyry +24,3%.

              Huonoimissa osakkeissa olikin sitten kansanosakkeita. Outokumpu oli suurimpana pudottajana -25,2% ja kakkosena Nokia -20,2%.

              Toukokuun Listojen lista -kärkiosakkeet olivat seuraavat:

              Suositukset 20150515Pisteet
              Raute30
              Biotie Therapies22
              Fortum20
              Nordea Bank20
              Sampo A20
              Fiskars19
              Scanfil19
              Aspo17
              TeliaSonera16
              Restamax14

              Uusia nousijoita listalle olivat Sampo (sija 17 -> 5) , Scanfil ja Restamax. Pahin putoaja oli Etteplan, joka putosi sijalta 6 sijalle 31.

              Vaikka toukokuussa tultiin siis jo indekseissä ihan rapsakasti alas, odottelin silloin vielä rumempaa kesädippiä tulevaksi. Syvin kuoppa nähtäneen heti Grexitin jälkeen.

              perjantai 12. kesäkuuta 2015

              Millä #Suominousuun? Martin teesit 2/2

              Jatkoa edelliseen postaukseen. #Martinmallit teesit, joilla Suomen hyvinvointi saataisiin turvattua
              --------------------------------------

              Teesi 4: Eläkerahoituksessa riittävän aikainen rahastointi ja yksinkertaistaminen #Martinmallit eläkemallin tapaan

              Vaikka Suomessa on parempi eläkejärjestelmä, kuin monessa muussa maassa, on siinä varsin pahoja valuvikoja. Käytännössä vain pieni osa eläkkeistä on rahastoitu ja suurimman osan niistä maksaa kokoajan kutistuvat nuoremmat ikäluokat. Kun samaan aikaan ihmisten elinikä kasvaa ja työura lyhenee, tulee tilanne kestämättömäksi. Käytännössä myös suurituloisten suuret eläkkeet maksavat keskituloiset palkansaajat.

              Ratkaisuna olisi lapsen syntymähetkellä rahastoitu eläke, joka korkoa korolle periaatteessa toisi henkilölle yhteiskunnan takaaman peruseläkkeen. Ja jos haluaisi isomman eläkkeen, siitä täytyisi pitää itse huolta henkilökohtaisten sijoitusten tai eläkevakuutusten avulla.

              Laskelmieni mukaan 20000 € syntymähetkellä takaisi 63 vuotiaalle 2000 €:n peruseläkkeen loppuelämäkseen. Samalla yhteiskunta säästäisi eläkemaksuissa noin 20 Mrd€/vuosi.

              Teesi 5: Byrokratian ja turhan sääntelyn leikkaaminen ja normitalkoot

              Vielä 1990-luvulla kunnilla oli 256 lakisääteistä tehtävää. Nyt niitä on 535, joista poikii yli tuhat erilaista velvoitetta. Ei ihme, että yhteiskunta vaatii yhä suuremmat veronsa. Samaan aikaan myös yksityishenkilöiden ja yritysten kontolle on kaadettu jos jonkinlasta säädöstä. Jokainen säädös yksittäisenä vaatimuksena on toki jollain lailla perusteltu. 

              Kukapa ei haluaisi, että esimerkiksi solariumissa käynti on turvallista. Siksi jokaisen kunnan on nykyään säännöllisesti tartkastettava, että solariumlaitteet ovat normien mukaiset. Olisi silti mielenkiintoista tietää, montako suomalaista on vakavasti sairastunut tai jopa kuollut sen takia, että solariumeja ei vielä jokunen vuosi sitten tarkastettu?

              Rakentamisessa sääntely on ehkä viety kaikkein huimimmaksi. Esimerkiksi vanhaa asuntoa remontoitaessa edellytetään WC:ltä invakelpoisuutta, vaikka ko. asuuntoon ei edes ole ahtaan rappukäytävän ja hissin puutteen takia mitään mahdollisuutta päästä rullatuolilla. Sitten ihmetellään, miksi rakentaminen Suomessa on niin kallista.

              Teesi 6: Heikkenevän huoltosuhteen korjaamiseksi riittävän maahanmuuton mahdollistaminen

              Totuus on se, että Suomen kansa ikääntyy kovaa vauhtia, Kohta eläkeläisiä on yhtä paljon kuin työikäisiä. Ainoa ratkaisu ongelmaan on joko voimakas perhekoon kasvu tai työikäisten maahanmuuton mahdollistaminen. 

              Tuohon lapsiluvun kasvuun en usko, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee sen hyväksyminen, että kaikki Suomessa asuvat eivät ole suomalaisia. Hölmöimmillään vasta-argumenttina kuulee, että "Tulevat tänne ja vievät meidän työt". Vaan voisiko tuo työn määrä olla vakio? Tällöinhän väkiluvun kasvaessa täytyisi yhä enemmän olla työttömyyttä. Vaikkapa Saksan kokoisessa maassa väkiluku on 15-kertainen Suomeen verrattuna. Onko siellä lähes kaikki työttömiä? 

              Totuus lienee oikeammin se, että nämä ulkomailta Suomeen tulevat tekevät juuri ne työt jotka suomalaisille eivät kelpaa. Olihan niistä "paskaduuneista" taannoin iso keskustelukin televisiossa.

              Bonuspisteitä saadaan suvaitsevaisuutta lisäävällä sukupuolineutraalilla avioliittolailla

              Tämähän meillä näyttäisi siis lopulta toteutuvan.

              Millä #Suominousuun? Martin teesit 1/2

              Jo lähes vuosi sitten twiittasin useamman twiitin ketjun omista teeseistäni, joilla Suomi saataisiin tästä rakenteellisesta lamasta uudelleen nousuun.


              Tuntuu siltä, että paljoa ei olla saatu vuodessa aikaan. Vain bonuspisteen antava teesini on toteutumassa. Katsotaan, saako Sipilän hallitus enemmän aikaan.

              Ne keinot, joilla Suomen talous saadaan takaisin nousu-uralle ja voimme taata kansalaistemme hyvinvoinnin, ovat seuraavat:

              Teesi 1: Hallituksen ykköstehtävä on purkaa PK-yritysten kasvun ja työllistämisen esteitä

              Suomen kasvun ja hyvinvoinnin selkäranka ovat PK-yrittäjät. Samaan aikaan kun suuryritykset supistavat, siirtävät tuotantoaan ulkomaille ja tehostavat, PK-yrittäjä luo omalla työllään, ammattitaidollaan  ja sisullaan elinmahdolllisuuksia myös niille, joista itsestään ei ole yrittäjäksi.

              Jokaisessa yrityksessä on tekemätöntä työtä, Nykyiset pelisäännöt vain ovat sellaiset, että moni yrittäjä päättää jatkaa nykyisellään mieluummin, kuin lähtee hakemaan kasvua ja työllistämistä omaa riskiään kohtuuttomasti kasvattaen.

              Teesi 2: Yritysverotuksessa on siirryttävä Viron malliin. Vahvat Pk-yritykset ovat menestyvän kansantalouden perusta

              PK-Yrittäjiä ja heidän tulojaan kadehditaan. Ei kannattaisi. Suurin osa yrittäjistä on laittanut kaiken likoon yritykseensä ja todennäköisesti heidän mediaanitulonsa on pienempi kuin palkansaajien mediaanitulo. 

              Toki onnistuessaan yrittäjästä voi tulla rikas. Jokaista onnistujaa kohti on kuitenkin useita konkurssin tehneitä tai yrityksensä kanssa jollain lailla toimeentulevia yrittäjiä. Niin kauan, kun  yrittäjä on valmis pitämään yrityksen tuotot hyödyttämässä yrityksen omaa kasvua ja kykyä työllistää, on verottajan aivan älytöntä viedä siitä osansa yhteiskunnan pohjattomaan kaivoon. Vasta kun yrittäjä ottaa kertynyttä tuottoa ulos yrityksestään, on sitä järkeä verottaa.

              Teesi 3: Henkilöverotuksen ja sosiaaliturvan raju yksinkertaistaminen. Siirtyminen perustuloon sosiaaliturvassa

              Jo nykymallinen sosiaaliturva takaa suomalaiselle tietyn toimeentulon. Siinä "perälautana" on harkinnanvarainen toimeentulotuki, jos kaikki muut turvaverkot pettävät. Kelasta on haettavissa noin 150 erillaista sosiaalista etuutta, jos niitä osaa hakea. Yhteistä lähes kaikille niille on se, että ne käytännössä estävät työnteon.

              Kaikista pienituloisimmilla on oikeastaan kaikista korkein progressio nettoansiotuloissaan. Kun tienaa sen ensimmäisen satasen, saattaa käteen jäädä siitä vain vitonen. Syynä on se, että samalla kun tulosi nousevat, menetät yhteiskunnan sinulle takaamaa sosiaaliturvaa.

              Perustulomallilla jokaisesta ansaitusta eurosta on sinulle hyötyä. Se täytyy kuitenkin muistaa, että perustulo ei ole automaatti, joka takaa nykyistä paremman sosiaaliturvan. #Martinmallit ehdottaa vaikkapa seuraavanlaista perustuloa:
              • Perustulo 1000 €
              • Kaikesta tienaamastasi tulosta vero on 1/3-osa.
              Näin jos tulosi ovat 0 €, joudut tulemaan toimeen 1000 €:n perustulolla. Jos onnistut tienaamaan 1000 €, siitä lähtee veroa 333 € mutta perustulon kanssa käteesi jää 1667 €. Ja jos palkkatulosi on suomalaisen palkansaajan mediaanitulon tienoilla eli 3000 € siitä lähtee veroa juuri sama summa kuin saat perustuloa.

              Joku kamreeri voi varmaankin laskea, paljonko tuo perustulo voi olla ja paljonko tulosta täytyy periä veroa, että yhteiskunnallekin kertyy tarvittavat tulot. Itse laskin niukoilla tiedoilla, että noilla em. luvuilla yhteiskunta jopa säästäisi hiukan. Joka tapauksessa sekä verovirastosta että Kelasta saataisiin iso joukko virkamiehiä tuottavampaan työhön.

              -------------------------
              Jatkuu suraavassa postauksessa

              torstai 11. kesäkuuta 2015

              Miksi tämä blogi?

              Internet on täynnä jopa suomenkielisiä taloudesta, politiikasta, sijoittamisesta ja ympäristöstä kirjoittavia blogeja. Mihin siis tarvitaan vielä yksi samanlainen?

              Ei kai sitä oikeasti tarvitakaan. Kun katsoo tähtitaivasta ja tajuaa, että näkee vain murto-osan oman galaksimme tähdistä. Ja että tällaisia samanlaisia galakseja on lukematon määrä, ymmärtää että yhden ihmisen meuhkaaminen ei paljoa maailmankaikkeudessa paina.

              Silti aina välillä tuntuu siltä, että on joitain omasta mielestä tärkeitä asioita, joita haluaa jakaa muille. Olen aktiivinen keskustelija Twitterissä, ja välillä tuntuu, että sen 140 merkkiä ei millään riitä oman ajatuksen ymmärrettäväksi saamisessa. Voin siis tänne laittaa laajemmin perustellen ajatuksiani ja näkemyksiäni. Se auttanee minua itseäni voimaan paremmin.

              Ja vaikka maailmankaikkeuden tasolla sillä ei olekaan mitään merkitystä, minun oman elämäni kannalta sillä on iso merkitys.

              Tulen siis jatkossa kirjaamaan tänne ajatuksiani taloudesta, politiikasta, sijoittamisesta ja ympäristöstä. Jos niistä ajatuksista on iloa myös edes yhdelle toiselle ihmiselle, tällä on jotain suurempaakin merkitystä.